Käy katsomassa uusin blogipostaus Rotupohdintaa Elämää bulldogin kanssa-blogissa -8.2.2014
 

Mistä tässä sivustossa on kyse

Tämän sivuston tarkoituksena on kertoa englanninbulldogin hankkimista harkitseville ihmisille rodun todellisesta terveystilanteesta. Toisin kun voisi kuvitella, luotettavin tieto asiasta ei löydy rotuyhdistykseltä tai englanninbulldoggikasvattajilta. Päinvastoin, Englanninbulldoggiyhdistys sanoo nettisivuillaan rodun terveydestä näin:

“Englanninbulldoggin arvellaan usein olevan erittäin vaativa koira, joka kärsii lukuisista sairauksista. Näin ei ole. Rodussa esiintyy perinnöllisiä silmäluomien sairauksia ja vikoja, ihosairauksia, ns. tiukkaa häntää, allergioita, pehmeästä kitalaesta ja ahtaista hengitysteistä johtuvia vaikeuksia sekä epilepsiaa. Olennaisesti sairaampi kuin useimmat muut koirarodut englanninbulldoggi ei kuitenkaan ole.” (18.11.2012)

Yhdistyksen antama kuva ei vastaa todellisuutta. Englanninbulldoggi nimenomaan on aivan olennaisesti sairaampi kuin useimmat muut koirarodut. Jotta tällä hetkellä rotua harkitsevat voisivat miettiä valintaansa oikean tiedon valossa, tällä sivustolla esitetään tilastotietoa englanninbulldoggien rakenteellisista ongelmista ja sairauksista. Johanna K. kirjoittaa omakohtaisia kokemuksiaan siitä, mitä englanninbulldogin kanssa eläminen voi todellisuudessa olla, ja Sari Kolehmainen kertoo, miten löysi rakastamansa bulldoggiluonteen toisesta, terveemmästä koirarodusta. Myös kourallinen eläinalojen ammattilaisia on halunnut esittää tukensa sivuston ajatukselle – sille, että kenenkään ei pitäisi hankkia englanninbulldoggia, ja että kaikkien pitäisi koiraa hankkiessaan antaa oikeasti painoa terveysasioille.

Koska resurssit ovat hyvin rajalliset, tällä sivulla puhutaan vaan englanninbulldogista. Sen lisäksi on kuitenkin olemassa muitakin koirarotuja, joissa vakavat ja koirille kärsimystä tuottavat ominaisuudet ja sairaudet ovat erittäin yleisiä. Jokaisen koiranostajan tulisikin ottaa pentu vain yhdistelmästä, jonka molemmat osapuolet ovat hyvinvoivia, halukkaita ja kykeneviä liikkumaan, helposti ja äänettömästi hengittäviä, kokonaisuudessaan täysin terveitä ja rodussa yleisten vikojen ja sairauksien kohdalta terveiksi tutkittuja. Jos tällaisen minimikriteerin täyttävän pentueen löytäminen jossain rodussa on vaikeaa, on erittäin perusteltua epäillä, että rotu on selvästi keskimääräistä sairaampi.

Mikäli omistat tai olet joskus omistanut englanninbulldogin ja ajattelet nyt, että rodun jalostus tällaisena kun se nyt on pitäisi loppua, julkaisemme hyvin mielellämme ajatuksiasi ja kokemuksiasi asiasta. Myös, jos olet eläinlääkäri, klinikkaeläinhoitaja tai muu englanninbulldoggeja työssäsi kohdannut eläinalan asiantuntija ja haluat allekirjoittaa sivuston sanoman, ota yhteyttä osoitteeseen olennaisesti.sairaampi@hotmail.com.

Terveisin,

Riikka Koljonen, tämän sivuston ylläpitäjä

32 thoughts on “

  1. Aivan totta! Terveyden ja hyvinvoinnin pitäisi olla ykköskriteerit kun parasta ystävää etsitään. Hyvä että joku viitsii julkaista sitä todellista tietoa rodusta. En edelleenkään ymmärrä mitkä ovat ihmisten ajatukset ja mieltymykset kun he haluavat jatkaa tällaisen rodun jalostusta, kun tietävät miten bullien sairaudet yksilöiden elämää rajoittavat…rakkauttako?

  2. Voi että, haluaisin samanlaiset “Leaks-sivustot” joka-ikiselle rodulle! Rotujärjestöistä on turha etsiä pessimististä (lue: realistista) kantaa rodun vioista, oli kyseessä sitten huono hermorakenne, koiran painon alla rikkoutuvat nivelet tai periytyvät silmäsairaudet.

    Toivottavasti nämä sivustot herättävät ihmiset ajattelemaan paitsi bulldoggeja, myös muita rotuja!

    • Toivon kovasti samoja asioita – että ihmiset hoksaisivat enemmän kyseenalaistaa kasvattajien näkemyksiä ja asiantuntijuutta, ja toisaalta ymmärtäisivät, ettei ongelma koiranostajan kannalta ole mitenkään ratkaistu vain yhtä rotua välttelemällä. Erittäin sairaita rotuja on muitakin, ja toisaalta rotukoirajalostukseen itsessään liittyy paljon ongelmia, joiden käsittelyyn tällä sivustolla ei mitenkään ole mahdollisuuksia.

      Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki HETI:n sivuilta http://www.koiranjalostus.fi/ löytyy lisätietoa koiranjalostuksen ongelmista, HETI:llä on myös facebooksivu. (Tällä sivustolla ei ole mitään tekemistä HETI:n kanssa.)

      - R.K.

    • Kyllä, olen ajatellut juuri samaa, että kumpa löytyisi monen muunkin rodun kohdalla tälläinen “totuuden torvi”, sillä niin kasvattajilta, harrastajilta (joiden silmät eivät vielä ole avautuneet) ja rotuyhdistyksiltä on turha yrittää kaivaa realistista kuvaa rodun terveydestä. Olen kaksi englanninbulldoggia omistanut ja voin sanoa, että EI ENÄÄ KOSKAAN! :( Kiitos näistä sivuista!!

  3. Minkä takia itse hankit tälläisiä koiria sitten jos et suosittele näitä kenellekkään muille? Kuitenkin sinulla on tätä nykyistä koiraakin aikaisemmin ollut jo englanninbulldoggi.

    • Minä toimin sivuston ylläpitäjänä, enkä ole koskaan omistanut englanninbulldoggia. Tällä sivustolla omasta tarinastaan bulldoggien kanssa kertovat Sari Kolehmainen ja Johanna K. Oletan, että tarkoitat kysymyksesi Elämää bulldogin kanssa-blogia pitävälle Johanna K:lle. Kirjoituksissaan hän myös kertoo, miten hänen käsityksensä bulldoggista rotuna ovat ajan myötä muuttuneet.

      - R.K.

      • Itselleni on käynyt juuri näin, että ensin oli yksi (jonka jouduimme lopettamaan vakavan sairauden takia), joka ei vielä saanut silmiämme avautumaan totuudelle. Siihen tarvittiin uusi bulli ja uusi taistelu terveyden kanssa, että asia oikein kolahti tajuntaan. Joskus sitä totuutta vain on vaikea katsoa silmiin ja myöntää olleensa typerä ja väärässä. Minäkin, entinen puolestapuhuja, en voi enää kenellekään käsi sydämmellä englanninbulldoggia suositella.

  4. Jos sää oikeesti viittit haukkuu niitä, niin ole hyvä, mutta englanninbulldogit ei oo sairaita koiria. Ne on ihanii, söpöjä ja maailman parhaimpii koirii koko maailmas, et mitäs ite tuut arvosteleen kun itelläs voi olla joku kääpiö pinsseri !!

    Toi on ilkeetä ja koirien haukkumista.

    • “et mitäs ite tuut arvosteleen kun itelläs voi olla joku kääpiö pinsseri !!

      Toi on ilkeetä ja koirien haukkumista.”

      -Ja mitäs itse äsken teit? ;)

  5. Kiitos tästä sivusta, ja että kerrot rehellisesti myös ikävän kääntöpuolen söpöistä lyttynaamoista. Mulla on kaksi rescue -mopsia, joista toinen ei pysty leikkiä puolta minuuttia pidempään tai kiivetä portaita ylös ilman, että hengitys huutaa ja kieli on sinertävä.

  6. Upeaa rohkeutta tämä sivusto! Itselläni kokemusta parista bullterrieristä ja seuraavaksi taitaa vuorossa olla joku muu rotu nimenomaan terveysongelmien (ja niiden vähättelyn) takia ..

  7. Kerroppa mikä on terve koirarotu? Meidän mopsit hengittää vaivatta ja ovat leikkisiä, kävelevät 10 km lenkkejä…

    • En ole se, jolle kysymyksesi osoitit, mutta näin ulkopuolisena sivuston satunnaisena lukijana ajattelin silti vastata tähän.

      Jos puhutaan terveistä roduista, niin sellaisiksi voisi lukea hyvällä omallatunnolla varmasti ainakin pohjanpystykorvan, siperianhuskyn ja vinttikoirat. Ylipäätään monet käyttöominaisuuksia eikä ulkonäköä silmälläpitäen jalostetut rodut ovat usein terveempiä ja elinvoimaisempia. Toisaalta muistelisin jonkin tilaston mukaan myös maltankoiran lukeutuvan terveiden ja pitkäikäisimpien koirarotujen listalla kärkipäähän.

      Minusta ihan ensimmäinen edellytys koiran ja rodun terveydelle on terve, sopusuhtainen, liioittelematon ja liikunnallinen rakenne. Koira on liikkumaan luotu olento, jonka rakenteen kuuluisikin kuvastaa liikunnallisuutta. Valitettavasti ihminen vain on jalostanut monia rotuja, joita ei voi enää hyvällä omallatunnolla kutsua miksikään muuksi kuin tämän kauniin eläimen epämuodostuneiksi irvikuviksi. Lyttykuono ei ole ainoa tällainen piirre, myös erityisen raskas rakenne, lyhyet jalat ym. ovat piirteitä, joihin liittyy monia ongelmia. Tällaisia ominaisuuksia ei koskaan pääsisi luonnossa jalostumaan, vaan ne ovat ihmisen aikaansaannoksia.

      Terve ja liioittelematon rakenne ja ulkonäkö ei kuitenkaan toki vielä takaa terveyttä. On monia terveysongelmia, joita ei voi koirasta päällepäin nähdä. Vaikka koira olisi kuinka terveen näköinen tahansa, niin jos rodussa ei enää ole epilepsiavapaata linjaa tmv., niin eihän se silloin terve rotu ole. Toinen edellytys terveelle ja elinvoimaiselle rodulle onkin lavea geenipohja.

      Mitä tulee kertomaasi mopseista, niin minusta tuo on juuri sitä niin tyypillistä lyttykuonoharrastajien vähättelyä ja ongelmilta silmiensä sulkemista. Koiran kuin koiran (aikuisen) tulisi jaksaa ravata 10 km putkeen päivittäin, eikä sen pitäisi olla mikään mainittava meriitti, vaan ihan itsestäänselvyys. Koira on kuitenkin liikkumaan luotu olento.

  8. Eli sivustot perustuvat joidenkin henkilöiden omiin kokemuksiin tästä kyseisestä rodusta ja sen perusteella leimataan kaikki bulldogit erityisen sairaiksi yksilöiksi? Ja kaikki bulldogien omistajat edesvastuuttomiksi kun kyseistä rotua suosivat?
    Itsellä olisi hyvä tarina (ei kylläkään oma) terveestä bulldogista ilman oireilua, mutta se ei taida tänne sivustolle kelvata?

    Eiköhän nykyään kaikki rodut, joissa jalostus on viety pitkälle, ole paljon alttiimpia oireilemaan. Yksi esimerkki tämä niin suosittu saksanpaimenkoira. Ja Huom. Tuo vain yksi esimerkki niistä monista.

    Kaikissä koirissa, oli rotu mikä vaan, omistaja sitoutuu siihen, että ottaa rodusta ensiksi selvää ja sen jälkeen sitoutuu kustantamaan mahdolliset oireiluista syntyvät kustannukset. Tai mahdollisesti koiran kipuillessa ja kärsiessä, lopettamaan.. Koskee kaikkia lemmikkejä,

    Eikä myöskään saa jättää huomioitta omistajan omaa vastuuta koiran hyvinvointiin, ruokitaan, ulkoilutetaan koiraa niin kuin kuuluukin ja rodulle on hyväksi, eikä osteta niitä kaikista halvimpia ruokia ja syötetä kaiken maailman moskaa eikä ulkoiluteta ja eikä huolehdita hygieniasta ja sitten ihmetellään kun koira voi huonosti. Vastuuta on monenlaista.

    • Ei, sivusto ei todellakaan perustu vain yksittäisten koirien ja koiranomistajien tarinoihin. Tiedän erinomaisesti, että minkä tahansa rotuinen tai sekarotuinen koira voi olla sairas tai rakenteeltaan ongelmallinen. Siksi täällä sivustolla nimenomaan esitetään myös tilastotietoa ja asiantuntijalausuntoa englanninbulldoggien terveyteen liittyen. Ehdotan, että tutustut sivustoon kokonaisuudessaan, ja luet erityisen huolellisesti läpi Olennaisesti sairaampi – todellisuus tilastoissa-osuuden. Ei tosiaan ole kovin vaikeaa osoittaa, ettei kyse ole vain muutamasta yksittäisestä, surullisesta tarinasta.

      Viittauksen muihin rotuihin voit lukea jo tämän sivun esittelytekstistä:
      “Koska resurssit ovat hyvin rajalliset, tällä sivulla puhutaan vaan englanninbulldogista. Sen lisäksi on kuitenkin olemassa muitakin koirarotuja, joissa vakavat ja koirille kärsimystä tuottavat ominaisuudet ja sairaudet ovat erittäin yleisiä. Jokaisen koiranostajan tulisikin ottaa pentu vain yhdistelmästä, jonka molemmat osapuolet ovat hyvinvoivia, halukkaita ja kykeneviä liikkumaan, helposti ja äänettömästi hengittäviä, kokonaisuudessaan täysin terveitä ja rodussa yleisten vikojen ja sairauksien kohdalta terveiksi tutkittuja. Jos tällaisen minimikriteerin täyttävän pentueen löytäminen jossain rodussa on vaikeaa, on erittäin perusteltua epäillä, että rotu on selvästi keskimääräistä sairaampi.”

      Vastuuta todella on monenlaista – mutta aina siihen liittyy kyky antaa todellista painoarvoa vastuullaan olevien hyvinvoinnille. Siksi englanninbulldoggipennun hankkiminen ei koskaan voi olla vastuullinen valinta.

      Tälle sivustolle ei tosiaan oteta tarinoita, joissa bulldoginomistajat kertovat niin kovin terveistä koiristaan. Sitä materiaalia on runsaasti saatavilla muutenkin. Sen sijaan lupaan julkaista kertomuksesi siinä vaiheessa, kun bulldoggisi on tutkitusti terve lonkkien, kyynärten ja selän osalta (ja tiedot löytyvät KoiraNetistä) sekä kykenee todistetusti juoksemaan reilun kymmenisen kilometria rohisematta.

      R.K.

  9. Hyvä sivusto. Kyllä minun mielestä tällaisten jo lähtökohtaisesti sairaiden eläinten ostajien pitäisi mennä itseensä. Tietyt rodut pitäisi kieltää lailla ja piste. Nyt ovat ‘muodissa’ ranskanbuldogit. Suurin osa vastaantulleista on rohissut kuin pienet sianporsaat. Osa piereskelee jatkuvasti, koska koira joutuu hengittämään suun kautta ja saa ilmavaivoja. Onko tämä teidän mielestä vaan söpöä ja rodunomaista? Hävetkää. Koiralla on paha olla, sillä on kipuja. Kaikista roduista löytyy sairaita, mutta kun tuommoisen lättäkuonoisen ottaa, niin on todennäköistä, että koira on sairas.

    • Eli sinä olet siis sitä mieltä että kaikille “tietyn” rotuisille koirille pitäisi pistää piikki perseeseen ja lailla kieltää rodun terveempään suuntaan jalostamisen sijasta? Oletko ikinä edes viettänyt aikaa bulldogin seurassa pidempään kun lenkillä kävellyt ohitse?

    • On totta, että jo sairaan koiran ostajan pitäisi mennä itseensä. Itse olin ensimmäistä (joka on myös nykyinen) koiraa ottaessa vielä kovin naiivi, ja uskoin kasvattajan vakuuttelua englanninbulldoggien terveydestä. Nyt bullimme on kohta 4 -vuotias, ja ikinä ei enää bulldoggia tule: yritän vain tarjota rakkaallemme kivuttoman ja hyvän loppuelämän. Vaikka koiramme ei ole sairastanut paljon (kirsikkasilmät leikattu pentuna ja nykyisin tassut vaivaavat), en halua enää olla mukana tukemassa sairasta jalostusta.. Nykyisin välillä ihan hävettää kulkea bulldogin kanssa, kun tietää kuinka sairas rotu yleisesti on, vaikka koiramme niin rakas meille onkin ja pelolla odotamme viimeisiä yhteisiä hetkiä.

  10. Hieno sivusto ja rohkeaa ottaa aiheeksi tälläinen usein vaijettu asia. Todellisuushan on, että mille vain koiralle voi tulla sairauksia laidasta laitaan, mutta jo hankintavaiheessa olisi aiheellista miettiä millaisia jalostustoimia kannattaa. Itse en ole englnninbulldoggia koskaan omistanut, eikä ole tarkoitus omistaakaan, koska se särkisi myös minun sydämen jos rakas ystäväni olisi hyvin sairas tai sen elämä jäisi lyhyeksi. Itse kannatan terveitä rotuja ja toivon ettei niillekään sairauksia tulisi, vaikka ne tilastojen valossa epätodennäköisiä olisikin.

  11. Väität että bulldoggi olennaisesti sairaampi kuin esim saksanpaimenkoira?

    http://www.youtube.com/watch?v=T1LjkGP091g&desktop_uri=%2Fwatch%3Fv%3DT1LjkGP091g&app=desktop

    Se mikä mua ärsyttää tässä blogissasi on juuri tuo että olisi OLENNAISESTI sairaampi, mikä ei ole totta. Bulldoggeja viety jo parempaan suuntaan kun taas muut rodut menee perse edellä puuhun ja ongelmia ilmestynyt lukemattomia lisää. Senkun paasaat bulldogeista mutta ne faktat.. Iltalehdillä jo tarpeeksi näitä “lööppejä”

    • Faktojahan todella löytyy, myös näiltä sivuilta: http://olennaisestisairaampi.com/dada/

      Saksanpaimenkoirista englanninbulldoggeja erottaa esimerkiksi se, että vaikka molemmissa roduissa on koiria, joiden rakenne tuottaa koiralle ilmeistä haittaa, englanninbulldogeissa ei ole muunlaisia koiria. On täysin mahdollista ottaa saksanpaimenkoira täysin terveistä, luustoltaan terveiksi kuvatuista vanhemmista.

      t. R. K.

  12. Moikka,

    Luettuani sivustoanne sekä lisää asiasta tutkiessani netistä kiinnostuin kovasti continental bulldogista. Onko teillä tietoa, onko näitä mahdollista saada Suomesta vai tuodaanko niitä vain ulkomailta?

    • Hei, pahoitteluni poikkeuksellisen hitaasta vastaamisesta!

      Valitettavasti en osaa auttaa sinua eteenpäin continental bulldoggeihin liittyen, en itse tunne rotua tai sen terveystilannetta lainkaan. Julkaisemalla Bulldoggiluonne terveemmässä paketissa-kirjoituksen halusin erityisesti korostaa sitä, että on olemassa bulldoginomistajia, jotka ovat löytäneet tärkeänä pitämänsä bulldoggin luonneominaisuudet ylipäätään jostain toisesta rodusta.

      t. R. K.

  13. Hei,
    kiitos näistä sivuista! Minusta on upeaa, että joku uskaltaa tuoda näinkin aran asian esille. Itse perusterveiden koirien omistajana olen miettinyt, eivätkö buldoggien (onhan toki muitakin sairaita rotuja, mutta bullit lienevät pahimmasta päästä, ja tämä nettisivu nyt keskittyy niihin) vain näe rodun ongelmaa, vai eivätkö he välitä? Minusta on myös jännä että täällä on näitä “ei saa yleistää, mulla on ollu kaks bullia ja ne oli ihan terveitä!!!” Voiko juuri niiden omien koirien perusteella vetää minkäänlaista johtopäätöstä rodun tilasta? No ei. Ihan vaikka rodun lonkkatilasto näyttää aika karulta. Jos omalla koirallani olisi e-lonkat, miettisin jo lopetuspiikkiä. Mutta bullihan on vielä ihan jalostuskelpoinen. Vaikea uskoa että niin pahasti sairaista lonkista ei aiheutuisi kipua. Ja sitten on vaikkapa nämä hengitysongelmat. Laittakaa pyykkipoika nenään ja lähtekää lenkille. Ja toki muistatte hengittää nenän kautta, niin saatte vähän suuntia miltä koirasta tuntuu. Kuitenkin suurin osa bulleista tuntuu rohisevan. Minusta on myös erittäin outoa, että vaikkapa kympin lenkki tuntuu olevan monille bulldogeille ihan mission impossible. Veikkaanpa, että liikkuminen sattuu, jo tuosta rakenteesta johtuen. Olisikohan jo aika herätä? Onko oikein antaa lemmikkien kärsiä vain ihmisten itsekkyyden takia?
    Tässäpä yhden pitkän linjan koiraharrastajan mietteitä :)

  14. Hei,

    Suomen Englanninbulldoggiyhdistys Seby työskentelee aktiivisesti rodun terveempään suuntaan jalostamiseksi. Sebyn sivuilla kannattaa käydä tutustumassa mm. Englanninbulldoggien hengitysteiden tutkimusprojektiin ja Englanninbulldoggien terveyskyselyyn.

    Seby on on valmistellut englanninbulldoggin jalostuksen tavoiteohjelman Suomen Seurakoirayhdistyksen hyväksyttäväksi. Tavoiteohjelmasta käy ilmi rodun tämänhetkinen tilanne, ja se miten rotua tulisi jalostaa jatkossa terveystilanteen parantamiseksi.

    Tavoiteohjelman löydät täältä
    http://www.seby.fi/uutispalsta.php?id=56

    Kyllä bulliyhteisössä ollaan tietoisia rodun terveysongelmista. Yksittäinen koiranostaja ei voi auttaa tilannetta muuten, kuin tekemällä huolellista taustatyötä kasvattajan, pennun ja sen vanhempien valinnassa. Järkevä ihminen ei osta sitä maailman suloisintakaan ruttua, jos koiralla on tiukka häntä tai emällä E:n lonkat.

    Minusta olisi asianmukaista, että liittäisitte sivustolle tietoa myös siitä, miten rotua pyritään ‘tervehdyttämään’. Lukijalle jää muuten helposti sellainen kuva, että bulli-ihmiset ovat keskivertoa yksinkertaisempaa väkeä, jotka sokeasti puolustavat rotua ja kieltäytyvät näkemästä sen ongelmia.

    Näinhän ei tietenkään ole, sillä englanninbulldoggien omistajat ovat koiriensa tavoin teräviä, fiksuja ja ystävällisiä :)

    • Suomen englanninbulldoggiyhdistys on nimenomaan toiminut innoittajana tämän sivuston luomiselle. Sivuston nimi viittaa suoraan edelleen yhdistyksen sivuilla olevalle lauseelle, jonka mukaan “Olennaisesti sairaampi kuin useimmat muut koirarodut englanninbulldoggi ei kuitenkaan ole”. Koska yhdistys välittää ilmeisen valheellista mielikuvaa rodun terveystilanteesta, todellisuuteen perustuvalle tiedolle on tarvetta.

      Samaa mieltä olemme siitä, että yksittäisen koiranomistajan tärkein tehtävä on tehdä huolellista taustatyötä kasvattajan ja yhdistelmän valinnassa. Vastuullinen koiranhankkija hankkii koiran vain terveistä ja rodun terveystilanteen kannalta olennaisin osin terveiksi tutkituista vanhemmista. Koska englanninbulldogeissa tällaisia koiria ei ole, vastuullinen koiranhankkija ei hanki englanninbulldoggia.

      Kauniit lauseet rodun jalostamisesta terveempään suuntaan hämäävät monia. Aikana, jona jotkut englanninbulldoggikasvattajat pyrkivät jalostamaan terveempää bulldoggia sairaista koirista, koirat ja koiriensa kärsimyksestä välittävät ihmiset kärsivät. Terveen bulldogin jalostaminen sairaista koirista on yksinkertaisesti epäeettinen eläinkoe, jota koirien hyvinvoinnista piittaava koiranomistaja ei halua tukea.

      t. R

  15. Varovaisesti aloittaen…saako tänne muuten kirjoittaa kuin parjaten rotua… Yritän siis neutraalisti ja koetun mukaan:) Olen aikuinen, kaksi lasta ja kaksi lastenlasta omaava, vuodesta-90 koiria kasvattanut naisimmeinen. Rotuina pienet, terveeksi parjatut seurakoirat. Sittemmin olen sotkeentunut näihin “pahoihin ja sairaisiin”, kuten mopseihin ja neljä päivää sitten meille muuttaneeseen enkkubullityttöseen. Olen siis todella noviisi eb:n suhteen, onhan kokemukseni kovin vielä lyhyt. Lukenut ja opiskellut olen, mutta purematta en ole tottunut mitään nielemään, ja haasteista tykkään. Tarkoitukseni on toki kasvattaa, sekun jotenkin vain on verissä. Tässä omassa eb:ssä tuntuu kaikki olevan kohdillaan, luonne jees, lenkkeilty ollaan paljon, hengitys on äänetön sielläkin koiralla, minulle ei kun kovempaa mennään. Aavistuksen se joskus hiljaa kuorsaa, minä kuulemma aina niin että raikuu. Tässä nyt sitten odottelen niitä vikoja tulevaksi, ettei ainakaan voitaisi koskaan sukua jatkaa…Katsotaan, jos osaisin, voisin vaikka oman blogin perustaa, siis jos vain osaisin, Nähtäisiin sitten että mitä tuleman pitää…Tarkoituksena parempi, terve eb. Vaan kun taikurit ovat erikseen, mitään ei saada aikaan yhdessä yössä. Yritän silti, enkä usko että olen ainoa…:)

  16. Googlatessani jälleen kerran furunkuloosiohjeita ja miettiessämme kuinka mikä on tarpeeksi, törmäsin sivustoosi. Meilläkin on viimeinen englanninbulldoggi kotona. Ihana, itsepäinen, rakastettava, jolle olemme sydämemme antaneet. Mutta niin sairas, että sydämestä ottaa. Sille on tehty kaikki mahdolliset tutkimukset, allergiatestit ym, käytettiin Dr. Baddakylla (ihospesialisti). Mistään ei ole ollut apua. Ongelmina: hengitys (varsinkin näin lämpimällä ilmalla) – joka rajoittaa koiran elämää ihan valtavasti ja huolestuttaa meitä 24/7. Hengitystä tulee kuunneltua koko ajan…ja palautuminen lenkiltä vie valtavan kauan. Se Säälittää.
    Jalat: huonot lonkat ja krooninen furunkuloosi. Resistenssi melkein kaikille antibiooteille. Korvat: ahtaat, vaikku ei poistu normaalisti vaan pitää pestä säännöllisesti. Se on välillä hankalaa, kun syvältä ei saa- usein korvat ovatkin tulehtuneet, punaiset. Silmät: liian kuivat, käyttää siihen salvaa aamuin illoin. Tulehtuvat silti usein. Vatsa: Herkkä- reagoi kaikkeen ja saa helposti ripulin eikä saa tyhjennettyä kaikkea. Leuan alus rikki kun koiran hankaa sitä koska sitäkin kutittaa – Dr. Baddakyn mukaan siellä tulisi oikeasti olla karvoja ja karvantupit kutittavat. Naamarynkyt ovat kunnossa säännöllisen putsaamisen ansiosta. Käymme eläinlääkärillä noin 2 kertaa kuukaudessa, joskus useamminkin. Meillekin sanotaan että koira on englanninbulldogiksi hienossa kunnossa…?
    Me käytämme valtavasti aikaa ennaltaehkäisevään hoitoon (pesuihin ym.) suunnitteluun jne. Mihinkään emme enää uskalla jättää koiraa hoitoon edes lyhyeksi aikaa sillä sen jälkeen tassut ym ovat aina ihan kamalassa kunnossa. Käymme koko ajan pohdintaa siitä lopettamisesta, mutta kun koira täyttää vasta 6 vuotta? Mieheni mielestä se ei ole syy pitää koiraa hengissä, hänen mielestään se kärsii. Minä kiinnitän huomiota hyviin hetkiin, niitäkin on paljon. Luonteeltaan koira on ihana ihana ihana, mutta emme voi käsittää että rotu on tällaisenaan sallittu.
    Hyvää kesän jatkoa….

  17. Se pitää vielä mainita että ostimme bullimme harkitusti erittäin hyvästä kennelistä joka nimenomaan halusi olla mukana kehittämässä terveempää bullia, ja oli valinnut “vanhemmat” huolella. Ja tervehän se olikin (suhteellista luonnollisesti) ensimmäiset 2,5 vuotta. Sitten alkoi ongelmat…
    Äiti kuoli sitten seuraavaan synnytykseen. Isä elää ja voi hyvin, 9-vuotias näyttelyvoittaja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>