Todellisuus tilastoissa

Hyvin sairaita koiria on kaikissa roduissa ja rotujen sekoituksissa. Luotettavinta saatavilla olevaa tietoa tarjoavat tilastolähteet ja tutkimukset. Ne osoittavat, että rotujen väliset erot voivat olla erittäin suuria.

Tämän artikkelin tarkoituksena on luotettavimman saatavilla olevan tiedon avulla osoittaa, miten englanninbulldoggien terveystilanne todella on olennaisesti huonompi kuin suurimman osan muista roduista.

 

Brakykefaalinen syndrooma – hankala hengittää

Brakykefaalisilla roduilla tarkoitetaan lyhytkuonoisia ja lyhytkalloisia rotuja. Näitä ovat mm. englanninbulldoggi, kiinanpalatsikoira ja kissaroduista esimerkiksi persialainen.

Brakykefaalisella syndroomalla tarkoitetaan lyhytkalloisuuteen liittyviä hengitys- ja lämmönsäätelyjärjestelmän ongelmia. Lyhytkuonoisella koiralla myös nenäontelo on tavallista lyhyempi, minkä takia koiran hengitystiet ovat tyypillisesti merkittävästi ahtaammat kuin normaalikuonoisella koiralla. Ahtauden takia nenäkuorikot kasvavat väärään muotoon, ja voivat tukkia nielua vaikeuttaen hengittämistä. Lyhytkuonoisilla koirilla yleisiä hengityselimistön epämuodostumia ovat myös kapeat ja viivamaiset sieraimet,  pidentynyt pehmeä kitalaki, epätavallisen suuret nielurisat ja selvästi tavanomaista ahtaampi henkitorvi. Hengitysteiden epämuodostuneisuuden aste vaihtelee suuresti rotujen ja yksilöiden välillä.

 

Englanninbulldogin kallon rakenteessa on normaalia vähemmän tilaa hengityselimille. Kuva: Päivi Reijonen

Hengitysvaikeudet näkyvät mm. rohinana, kuorsaamisena, tuhinana ja yskimisenä, erityisesti rasituksessa ja lämpimällä säällä. Ongelmia voidaan joskus korjata leikkauksella, jossa poistetaan hengitystä vaikeuttavaa kudosta.

Ahtaat hengitystiet huonontavat koiran elämänlaatua

Kun koira hengittää jatkuvasti suun kautta saadakseen happea, se samalla nielee ilmaa. Tämä taas aiheuttaa oksentelua ja ilmavaivoja. Kuonon lyhyys aiheuttaa myös suoraan ongelmia lämmönsäätelyssä. Tämän takia englanninbulldogit eivät usein voikaan nauttia ulkoilusta lämpimällä säällä. Lisäksi ne ovat alttiita lämpöhalvaukselle. Monet englanninbulldoggiharrastajat eivät pidä huonoa lämmönsietokykyä ja kuuluvia hengitysääniä ongelmina vaan vain rodun erityispiirteinä. Jo vuonna 1959 kirjoitetussa  Suuressa koirakirjassa mainitaan, että “Äkilliseltä kuumuudelta bulldoggia on suojeltava, koska se muuten voi saada sydänhalvauksen. Sen sijoittaminen makuuhuoneeseen ei ole suositeltavaa, koska se kuorsaa äänekkäästi.” (Ulrich Klever, s.199).

Ahtaat hengitystiet vaikeuttavat koiran elämää sen nukkuessakin. Unessa koirat hengittävät luonnostaan kuononsa kautta. Jos koira ei näin saa riittävästi happea, se herää hengittämään suun kautta. Hengitysvaikeuksista kärsivillä koirilla onkin usein myös vakava krooninen univaje. Univaje johtuu jatkuvasta heräilemisestä yöunen aikana. Jotkut koirat ovat oppineet nukkumaan esimerkiksi lelu tai tuolinjalka suussaan. Tällä keinolla koiran on mahdollista hengittää suun kautta myös unen aikana.

Englanninbulldoggien unenaikaiset hengitysvaikeudet ovat yleisesti tiedossa. Niitä on käytetty useissa tutkimuksissa malleina unihäiriöihin liittyvistä hengitysongelmista       (mm. The English bulldog: a natural model of sleep-disordered breathing).

Näissä lähteissä lisää brakykefaliasta ja sen aiheuttamista ongelmista suomeksi:      Brakykefaalinen syndrooma aiheuttaa ongelmia koirille, Johanna Arola, Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki HETI                                                               ”Koiralla kuuluu olla vaivaton hengitys, myös liikkeessä”, Katariina Mäki, Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki HETI

Miksi englanninbulldoggien luustoa ei tutkita?

Joillain roduilla, kuten saksanpaimenkoiralla ja bullmastiffilla, rotuyhdistys on asettanut jalostusyksilöiden terveydelle vaatimuksia. Jalostukseen käytettävien koirien on täytettävä tietyt vähimmäisehdot terveystutkimuksissa. Näitä ovat esimerkiksi tutkimukset kyynär- ja lonkkanivelten terveyden ja/tai silmien terveyden osalta.

Englanninbulldoggiyhdistys ei ole asettanut jalostuskoirien terveydelle minkäänlaisia vaatimuksia. KoiraNetistä lonkkakuvaustilastosta näkee, että erittäin pieni osa englanninbulldogeista tutkitaan.

Vuosina 2000–2010  syntyneistä lonkat tutkittu

4 %           englanninbulldogeista
51 %         labradorinnoutajista
41 %         sileäkarvaisista collieista
50 %         saksanpaimenkoirista
45 %         bullmastiffeista

KoiraNetin tulokset muuttuvat koko ajan, kun tietokantaan kirjataan lisää tuloksia. Nämä tiedot on katsottu 8.12.2012.

Kaikilla näillä roduilla englanninbulldoggia lukuun ottamatta rotuyhdistys on asettanut jalostukseen käytettäville koirille kuvauspakon. Miksi Englanninbulldoggiyhdistys ei halua rodulle PEVISAa (eli Kennelliiton kanssa yhteistyössä tehtäväa perinnöllisten vikojen ja sairauksien vastustamisohjelmaa)?

99 % lonkkakuvatuista englanninbulldogeista on sairaita

Joillain roduilla kyynär- ja lonkkatutkimusten vähäinen määrä liittyy siihen, että luusto-ongelmat ovat rodussa hyvin harvinaisia. Tällöin ongelmien paljastuminen kuvauksissa on varsin epätodennäköistä.

Esimerkiksi whippettejä lonkkakuvataan vielä vähemmän                                           kuin englanninbulldoggeja, mutta kuvatuista koirista

n. 97 %                           onkin terveitä

3 %:lla                            on todettu lievä (C-asteen) lonkkavika

(Koiranet, 2000-2010-syntyneet 8.12.)

Yhdelläkään kuvatuista whippeteistä ei ole todettu D- tai E-asteen lonkkavikaa. 

Englanninbulldoggien tilanne on kuitenkin hyvin erilainen. Vuoden 1995 jälkeen vain yhden (!) englanninbulldoggin lonkat on kuvattu terveiksi  (eli arvioitu arvosanalla A tai B).

Siinä missä whippeteissä lonkistaan terveitä on n. 97 %, englanninbulldogeilla terveitä on vaan n. 1 % eli ainoastaan yksi koira.

Jos joku kasvattaja on väittänyt englanninbulldoggipentueensa olevan tutkitusti lonkiltaan terveistä koirista, hän on valehdellut. Ei ole ollut edes teoriassa mahdollista yhdistää kahta tutkitusti tervelonkkaista englanninbulldoggia.

Vuosina 2000-2010 syntyneistä tutkituista tervelonkkaisia

        98 %         Sileäkarvaisista collieista
        78 %         Labradorinnoutajista
        62 %         Saksanpaimenkoirista
        29 %         Bullmastiffeissa 

Labradorinnoutajien jalostuksen tavoiteohjelmassa luusto-ongelmat mainitaan (iho-ongelmien kanssa) rodun ”suurimpina terveysongelmina”. Samoin tehdään bullmastiffeilla ja rotuyhdistys on PEVISA-ohjelman avulla kieltänyt E-lonkkaisten koirien käytön jalostuksessa. Silti jopa bullmastiffien erittäin huonoon luustotilanteeseen verrattuna englanninbulldoggien tilanne on vielä omaa luokkaansa. Tästä kertoo sekin, että OFA:n (Yhdysvaltalainen The Orthopedic Foundation for Animals) lonkkatilastoissa englanninbulldoggi on lonkiltaan kaikkein sairain koirarotu.

Miksi bulldoggi ei halua lenkkeillä?

Englanninbulldoggin arvioidaan usein tarvitsevan vain vähän liikuntaa. Tämäkään ei pidä paikkaansa. On bulldoggeja, jotka eivät mielellään tee pitkiä lenkkejä ainakaan jos niillä ei ole mitään mielenkiinoista ohjelmaa, mutta on myös bulldoggeja, jotka kävelevät vaivatta useamman kilometrin lenkkejä. (18.11.2012)

On hätkähdyttävää, että rotuyhdistys mainitsee nettisivuillaan englanninbulldoggien kävelevän vaivatta jopa useamman kilometrin lenkkejä. Yleensä englanninbulldogin kokoiset rodut liikkuvat vaivatta – ja varsinkin nuorina myös suurella innolla – kymmeniäkin kilometrejä kerrallaan. Englanninbulldoggiharrastajista monet ovat vakuuttuneita, että sairaiksi määritellyt nivelet eivät jostain syystä aiheuta kipua juuri englanninbulldogeille.

Bulldoggien haluttomuutta liikkua selitetään hyvin yleisesti luonteella, “jääräpäisyydellä” ja “rauhallisuudella”. Kuka tahansa eläinlääkäri voi vahvistaa, että yleisimmin koiran haluttomuus liikkua liittyy juuri kipuun. Monelle muiden rotuisten omistajalle koiran D- tai E-lonkat yhdistettynä haluttomuuteen liikkua tarkoittaa, että koira täytyy viedä eläinlääkäriin, ja että se mahdollisesti pitää kipujensa takia lopettaa.

56 %:lla kyynärkuvatuista englanninbulldogeista on kyynärnivelen kasvuhäiriö ja nivelrikkoa

Kyynärnivelen kasvuhäiriö invalidisoi koiraa yleensä pahemmin kuin esim. lonkkien nivelrikko, koska koiran painosta noin 60 % on etuosalla. Lähde: Ell Anu Lappalaisen artikkeli.

Aikavälillä 2000-2010 syntyneistä englanninbulldogeista

vain 3 %:n         kyynärät on tutkittu

56 %:lla       tutkituista englanninbulldogeista on jonkinasteinen                      kyynärnivelen kasvuhäiriö ja niistä 

21 %:lla              on lieviä muutoksia
21 %:lla              kohtalaisia muutoksia
10 %:lla              voimakkaita muutoksia.  

Samalla aikavälillä kyynärkuvatuista kasvuhäiriö on

29 %:lla              bullmastiffeista
15 %:lla              labradorinnoutajista
7 %:lla                sileäkarvaisista collieista

Lähde: KoiraNet 8.12.2012

”On huomattava, että jo 1. asteen muutos tarkoittaa sitä, että koiralla on kyynärnivelen kasvuhäiriö ja siitä johtuvia nivelrikkomuutoksia”, kirjoittaa Anu Lappalainen. Kyse ei siis ole mistään nivelrikon esiasteesta tai välimuodosta.

Yli puolella tutkituista englanninbulldogeista on nivelrikkoiset kyynärnivelet. Erityisesti koska kuvattujen koirien osuus on pieni, on kiinnostavaa tietää rodun tilannetta muualla. OFA:n tilastoissa englanninbulldoggi on kyynäriltään 4. sairain rotu.

Tiukat ja kierteiset hännät

Tiukka häntä tarkoittaa hännän nikamien sellaista epämuodostuneisuutta, jonka takia koira ei kykene normaalisti liikuttamaan tai nostamaan häntäänsä. Tämä vaikeuttaa koiran ulostamista ja peräaukon ympäristön puhtaana pysymistä.

Rodun jalostuksen tavoiteohjelman (JTO) mukaan: ”Äärimmäisissä tapauksissa hoitona leikkaushoito. Vaiva saattaa vaikeuttaa huomattavasti koiran jokapäiväistä elämää ja vaikeissa tapauksissa se on joka tapauksessa lähes jokapäiväistä hoitoa vaativa.”

Vuoden 2006 terveyskyselyn mukaan 12 %:lla englanninbulldogeista on tiukka häntä, JTO:n tilastojen mukaan osuus on 14 %. Omistajalle tiukka häntä tarkoittaa usein koiran peräaukon alueen jatkuvaa puhdistamista, koiralle kivuliaita tulehduksia.

Monissa koiraroduissa häntämutkaisten koirien jalostuskäyttöä harkitaan tarkkaan, koska tiedetään, että häntämutkat ovat joskus yhteydessä selkärangan epämuodostumiin. Englanninbulldoggeilla yleisessä korkkiruuvihännässä on myös kyse häntämutkasta. Englantilaisen Bulldog Breed Councilin kyselyn mukaan jopa 75 %:lla bulldogeista on kierteinen tai tiukka häntä, vaikka tavoitteena olisi normaalisti liikkuva, suora häntä.

Korkkiruuvihäntä on pelkkää häntämutkaa. Kuva: Päivi Reijonen

Jopa puolet keskimääräistä lyhyempi elinikä

KoiraNetissä olevan englanninbulldoggien kuolinsyytilaston mukaan rodun eliniän keskiarvo aikavälillä 1995 – 2010 on ollut 5 vuotta ja 5 kuukautta. Kuolinsyytilastoissa muodostuviin keskiarvoihin on toki syytä suhtautua varauksella. Tässäkin otoksessa keskiarvo on alakanttiin, koska esimerkiksi vuonna 2010 syntyneistä vasta nuorena kuolleet ovat mukana tilastossa. Sama virhelähde koskee kuitenkin muitakin rotuja, joten rotujen välillä keskiarvojen vertailu on mielekästä. Pienessä otoksessa keskiarvot myös reagoivat voimakkaasti esimerkiksi tapaturmaisesti nuorena kuolleisiin. On silti vaikea pitää sattumana, että englanninbulldoggien eliniän keskiarvo on alhainen moniin muihin rotuihin verrattuna.

Koirarotujen eliniän keskiarvot aikavälillä 1995-2010

5 v            5 kk            Englanninbulldoggi
6 v            5 kk            Bullmastiffi
6 v            8 kk            Saksanpaimenkoira
8 v            4 kk            Sileäkarvainen collie
8 v            4 kk            Labradorinnoutaja
9 v            8 kk            Kääpiövillakoira 

KoiraNet 8.12.2012

Englannin Kennelklubin teettämässä tutkimuksessa englanninbulldoggien keskimääräisestä eliniästä sanotaan vapaasti suomennettuna näin:

”Englanninbulldoggien kuoliniän mediaani oli 6 vuotta ja 3 kuukautta, ja tämä on matalampi kuin kaikkien koirien kuoliniän mediaani 11 vuotta ja 3 kuukautta”.

Mediaani on tavallisesta “keskiarvosta” poikkeava keskiluku. Tässä yhteydessä se tarkoittaa, että puolet aineiston englanninbulldogeista kuolivat nuorempina kuin 6 vuotta ja 3 kuukautta, puolet tätä vanhempina. Englantilaisessa aineistossa englanninbulldogit elivät siis lähes puolet lyhyemmän elämän kuin koirat keskimäärin.

Jopa joka kolmannella bulldoggilla silmäsairaus

KoiraNet on hyödyllinen väline rotujen välisten terveyserojen tutkimiseen. Sieltä löytyy tietoa kuitenkin vain hyvin pienestä osasta koirille kärsimystä aiheuttavista terveysongelmista.

Rotuyhdistyksen nettisivuilta löytyy linkki vuoden 2006 terveyskyselyyn. Kyselyssä on vastauksia on 107:stä koirasta. Tulkintaa vaikeuttaa, että yläotsikkotasolla on mitä ilmeisimmin listattu havaintojen määriä eikä koirien määriä. Esimerkiksi kohtaan ”Silmät” on merkitty 53 silmäongelmaa, jotka luetellaan tarkemmin alla. Tämän perusteella ei voida kuitenkaan suoraan tietää, kuinka suurella osalla koirista ylipäätään oli silmäongelmia.

Englannin Kennelklubin tutkimuksessa omistajat raportoivat 31,6 %:lla englanninbulldogeista jonkinlaisia silmäsairauksia.

Suomalaisen Englanninbulldoggifoorumin kirsikkasilmien operointia koskeva gallupkysely puolestaan tukee käsitystä, että jopa joka kolmannelle englanninbulldogille joudutaan tekemään silmäleikkaus:

Viidesosa pennuista syntyy normaalisti

Englanninbulldoggien JTO:ssa sanotaan, että ”Bulldoggin suurin ongelma on se, että tällä hetkellä vain noin viidesosa pennuista syntyy normaalisti. Osasyynä on joidenkin narttujen taipumus primääriseen supistusheikkouteen. Yleisin syy keisarinleikkauksille kuitenkin on pennun juuttuminen synnytyskanavaan tai muusta syystä johtuva synnytyksenkeskeytyminen.”

”Itse koen kasvattajana sektion kovana epäonnistumisena. En pidä siitä, että nartun normaali hoivaamisvietti ei syty kunnolla ja haavaa joudutaan koko ajan vahtimaan ja putsaamaan. Jos haava tulehtuu ja nartulle joudutaan antamaan antibiootteja, se vaikuttaa suoraan pentujen iho- ja suolistomikrobistoon juuri kun sen pitäisi muodostua”, sanoo eläinlääkäri Nina Menna. (Koiramme 11/2012, Kaikkia narttuja ei pidä pennuttaa, s. 6)

Englanninbulldoggien vaikeat synnytykset ovat niin yleisiä, että monet englanninbulldoggikasvattajat eivät edes odota synnytyksen alkamista. He varaavat suoraan koiralle ajan keisarinleikkaukseen. ”Myös joillakin roduilla, kuten ranskan- ja englanninbulldoggeilla, suunnitellut sektiot ovat yleisiä. Ne kun synnyttävät vain harvoin luonnollisesti ja ongelmitta rakenteellisten heikkouksiensa vuoksi”, Nina Menna kuvaa. (Koiramme 11/2012, Kaikkia narttuja ei pidä pennuttaa, s. 6)

Keisarinleikkauksesta toipuminen vie nartulta kauemmin kuin normaalista synnytyksestä. Myös leikkaushaava aiheuttaa nartulle kipua. On vaikea pitää eettisesti kestävänä, että suurin osa rotua jatkavista nartuista joutuu käymään läpi keisarinleikkauksen.

Idiopaattinen pään tärinä

Neurologisia pään tärinä -kohtauksia ilmenee terveyskyselyn mukaan jopa 11 %:lla bulldogeista. Kymmenistä sekunneista tunteihin kestävissä kohtauksissa koiran pää heiluu koiran tahdosta riippumatta joko ylös-alas tai sivusuunnassa. Ilmiötä tiedetään bulldoggien lisäksi esiintyvän ainakin dobermanneilla ja boksereilla.

Idiopaattisessa pään tärinässä ei ilmeisesti ole kyse paikallisesta epileptisestä kohtauksesta. Koirat ovat kohtausten aikana tajuissaan ja omistajat voivat usein jopa keskeyttää kohtauksen. Dobermanneilla tehdyssä, pään vapinaa käsittelevässä tutkimuksessa koirilla ei havaittu epänormaalia EEG-aktivaatiota kohtausten aikana.

Ilmiö on kuitenkin edelleen varsin huonosti tunnettu, ja myös epilepsiaan voi joskus liittyä pään tärinää.  Selvää on, että idiopaattinen pään tärinä on perinnöllistä. Dobermannien pään vapinaa koskevassa tutkimuksessa kaikkien oireilevien koirien todettiin polveutuvan yhdestä 1960-luvulla jalostukseen käytetystä uroksesta.

Lopuksi

Tämä artikkeli ei kata kaikkia bulldoggeilla esiintyviä terveysongelmia. Mukana on yleisiä ongelmia, joista on saatavilla kohtuullisen luotettavaa tilastotietoa ja joissa rodun tilanne selvästi on keskimääräistä huonompi. Esimerkiksi erilaisten tulehdusten yleisyydestä on jokseenkin vaikea muodostaa käsitystä. Mihin alakategoriaan vuoden 2006 terveyskyselyssä kuuluvat silmätulehdukset, muut kuin krooniset korvatulehdukset ja ihopoimujen tulehdukset? Voiko olla, etteivät ne ole edes mukana kyselyn tuloksissa?

Artikkelissa en ole valinnut vertailukohdiksi varta vasten terveydestään tunnettuja rotuja, vaan osittain jopa päinvastoin. Nettikeskusteluissa esimerkiksi saksanpaimenkoirien ja labradorinnoutajien tunnetut terveysongelmat nousevat helposti esiin, kun puhutaan englanninbulldoggien sairaudesta. Haluankin nimenomaan osoittaa, että monilla mittareilla englanninbulldogin tilanne on vielä selvästi huonompi kuin tällaisten yleisten rotujen. Verrattuna moniin muihin rotuihin joilla on tunnettuja ongelmia, se todella on olennaisesti sairaampi.

Pennunostajia kehotetaan aina tutkimaan koirien sukujen terveyttä. Heitä kehotetaan myös ottamaan pentu rodussa ilmenevien ongelmien osalta tutkitusti terveistä vanhemmista. Yksikään rotu ei saisi olla riittävä syy poiketa tästä hyvästä periaatteesta.

Esimerkiksi saksanpaimenkoiran ostaja voi valita pennun yhdistelmästä, jossa vanhemmat ovat olleet kokonaisuudessaan terveitä, vanhempien selkärangat, lonkat ja kyynärnivelet on kuvattu terveiksi ja niiden lähisukulaisilla on enimmäkseen hyviä kuvaustuloksia. Englanninbulldogin kohdalla tämä ei ole mahdollista. Kaikki englanninbulldoggipennut ovat luustoltaan tutkimattomista (erittäin todennäköisesti luustosairaista) tai tunnetusti sairaista vanhemmista.  Hyvin suurella osalla niistä on myös muita kipua aiheuttavia, elämänlaatua heikentäviä ja hoitoa vaativia rakenne- ja terveysongelmia.

Ikävä kyllä englanninbulldoggi ei ole ainoa rotu, jossa on erittäin pienet todennäköisyydet saada terve koira, jolla on normaalin liikkumisen ja vapaan hengittämisen mahdollistama rakenne sekä hyvä todennäköisyys elää terveenä kohtuullisen vanhaksi. Koiran hankkimista harkitsevien tulisikin etsiä myös puolueetonta tietoa liioiteltujen piirteiden, luusto-ongelmien ja sairauksien yleisyydestä ja vaikutuksista koiran elämänlaatuun. Meidän kaikkien pitäisi kyetä vetämään raja siihen, ettemme itse tue eläimille kärsimystä aiheuttavaa jalostusta.

R.K.

 

Lähteet

Artikkelit:

Wolf, M., Bruehschwein, A., Sauter-Louis, C., Sewell, AC. & Fischer, A. An inherited episodic head tremor syndrome in Doberman pinscher dogs. (2011) Movemente Disorders, November:26 (13):2381-6.

Hendricks, J. C., Kovalski, R. J. & Kline, L. R. Phasic Respiratory Muscle Patterns and Sleep-disordered Breathing during Rapid Eye Movement Sleep in the English Bulldog  (1991) American Journal of Respiratory and Critical Care Medicine, vol. 144  no. 5 1112-1120

Hendricks J. CKline L. R., Kovalski, R. J., O’Brien, J. A., Morrison, A. R. & Pack A. I. The English bulldog: a natural model of sleep-disordered breathing. (1987) Journal of Applied Physiology. 63 (4) :1344 50.

Nina Luukko, Kaikkia narttuja ei pidä pennuttaa, Koiramme 11/2012, s. 6

Kirja:

Klever, Ulrich, Suuri koirakirja, s. 199.

Internet-lähteet:

Kyynärnivelen kasvuhäiriöt, Anu Lappalainen http://www.kennelliitto.fi/fi/jalostusjakasvatus/artikkelit/Kyynarnivel.htm

Brakykefaalinen syndrooma aiheuttaa ongelmia koirille, Johanna Arola, Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki HETI: http://files.kotisivukone.com/heti.tarjoaa.fi/tiedostot/artikkelit/2011/brakykefaalinen_syndrooma_6_2011.pdf

”Koiralla kuuluu olla vaivaton hengitys, myös liikkeessä”, Katariina Mäki, Kokonaisvaltaisen koiranjalostuksen tuki HETI: http://www.koiranjalostus.net/forum_liitteet/canis_palstat/Heti-palsta_1_2012.pdf

Brachycephalic syndrome – new information on an old congenital disease, eläinlääkäri Gerhard Oechtering, http://www.ivis.org/journals/vetfocus/20_2/en/1.pdf

KoiraNetin tilastot: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmEtusivu.aspx?Lang=fi&R=172.3

Englanninbulldoggiyhdistyksen terveyskysely 2006: http://www.seby.fi/tiedostot/terveyskysely2006.pdf

Report from the Kennel Club/ British Small Animal Veterinary Association: Scientific Committee Summary results of the Purebred Dog Health Survey for British Bulldogs 

OFA:n (The Orthopedic Foundation for Animals) lonkkatilastot: http://www.offa.org/stats_hip.html ja kyynärniveltilastot: http://www.offa.org/stats_ed.html

Jalostuksentavoiteohjelmia:

http://www.collieyhdistys.fi/jto_lkcollie.pdf  8.12.2012 http://englanninbulldoggi.fi/tiedostot/jalostuksen_tavoiteohjelma.pdf  8.12.2012 http://www.mastiffit.com/filut/JTO_Bullmastiffit.pdf   8.12.2012 http://www.labradori.fi/jalostus/lomakkeet/JTO_labradorinnoutaja.pdf  8.12.2012

 

75 thoughts on “Todellisuus tilastoissa

  1. Hei

    Asiallinen sivusto, hienoa että rodun harrastajat ovat alkaneet tuoda julki enemmän rodussa esiintyviä vikoja.

    Oma Bullini lopetettiin luustosairauksien takia vain 4vuotiaana. Ikävä on kova ja toista samanlaista meille ei enään ikinä tule.

  2. Keitä te olette? Millä perustelet lonkkakuvien tarpeellisuuden rodulla, joka on voimakkaasti etupainoinen ja joka tarvitsee toki lonkat, mutta tärkeämmät on kyynärät. On erikoista väittää, että iso osa on luustosairaita, jos kerta ei ole tutkittu. Yhtä erikoista, kuin väittää puustoltaan terveiksi. Miksi kohteena enkkubullit? Miksei ne kaikki rodut, joiden keski-ikä on esim. Alle 7? Meillä oli enkkubulli, jolla 0/0 kyynärät, 0/0 polvet c/d lonkat. Tosin, oli kyllä viimeinen enkkubulli, mutta syy on muualla kuin lonkissa…

    • Aivan loistavat sivut ja täysin aiheesta!
      Upeaa nähdä että on olemassa myös rodun harrastajia, jotka ovat todella ymmärtäneet ongelmat.

      Nimimerkki RPL: millä sitten perustelet luustotutkimusten ja PEVISAn tarpeettomuuden?

    • Minä ja Johanna K. olemme koiraharrastajia, joita surettaa ja suututtaa se, miten ulkonäköön perustuva, terveyden, hyvinvoinnin ja elinvoimaisuuden unohtava rodunjalostus aiheuttaa jatkuvasti aivan vältettävissä olevaa kärsimystä koirille. Englanninbulldoggi on kohteena, koska se on yksi aivan äärimmäinen esimerkki tällaisesta jalostuksesta. Meitä yhdistää se, että tavalla tai toisella olemme vuosien varrella seuranneet rodusta käytävää keskustelua, minä ulkopuolisena ja Johanna itse bulldogin omistajana, ja halusimme kerätä siihen liittyvää tietoa yhteen paikkaan. Karmealla tavalla vinoutuneesta ulkonäköjalostuksesta kärsii moni muukin rotu, mutta edes kaikkien aivan sairaimpien rotujen tilanteen käsittelyyn meillä ei ikävä kyllä ole asiantuntemusta tai resursseja.

      Tilanne, jossa vaan yhdellä tutkituista 75:stä koirasta on terveet lonkat, on mielestäni riittävä peruste olettaa enemmistön olevan sairaita. Kaikki koirat tarvitsevat terveet lonkat, myös koirat, joilla on myös muita pahoja terveysongelmia. Kyynärongelmat nostan voimakkaammin esiin, kun tätä (tällaisenaan keskeneräistä) tekstiä muokataan tästä edelleen.

  3. Eikö Kennelliittoon sais tehtyä jtn aloitetta, että tulisi tämä Pevisa bulleillekin? Vai mikä taho on sen päätöksen takana?

  4. Jatkan vielä edellistä..meillä on tällä hetkellä 4v urosbulla, paperiton kaveri..muita sairauksia ei ole vielä tullut vastaan kun sikaripunkki pentuna ja tosi kuumilla kesäkeleillä ei vedetä kamalan pitkiä lenkkejä kun on aikoinaan kerran pari näyttänyt merkkejä lämpöhalvauksesta..niin ja toisessa silmässä välillä ripsi tai kaksi kasvaa väärään suuntaan(pinsetit kehiin).. Silti pitää taas koputella puuta, kyllä tässä aina kumminkin pelottaa josko jtn odottaa nurkan takana..nyt ei ainakaan näytä siltä..
    Meillä on ollut samasta suvusta myös toinen uros ja narttu, uros oli muuten täysin terve kaveri(ei ollut merkkejä bulleille tyypillisistä sairauksista), mutta poika jouduttiin lopettamaan pari vuotiaana koska päästä sitten löytyi sitten sitäkin enemmän vikaa..koiraa ei kuitenkaan laitettu avattavaksi mahd. kasvaimen tai muun löytymisen vuoksi..vika ei tosin voinut olla oikein enää muualla koska yritimme vaikka mitä..
    Narttubulla oli samaa kaliiberia kuin tämä nyt 4v uros, sikaripunkki pentuna rokotusten jälkeen joka saatiin hoidettua huomattavasti nopeampaa nyt kun tiesin aiemmasta viisastuneena ensimerkeistä mikä on vikana..
    Tämän 4veen sisaruksilla on ollut kirsikkäsilmää ja sikaripunkkia..itseasiassa sikaripunkkialttius kulkee siellä suvussa, pentujen teko on joltain osin onneksi lopetettu kai..
    4veen isä on astunut itse ja emo synnytti itse kaikki 9 pentua..
    Minua alkoi huvittaa tämä kun koiraasi oli kehuttu sporttiseksi, itse en ole näyttelyissä nähnyt yhtään bullaa jota voisi sanoa sporttiseksi..itse miellän kyllä oman koirani sporttisemman malliseksi kuin suurimman osan rotutovereista, paino on n. 24kg ja säkä vähän vajaa 50cm..korkea ja hoikka poika, eli siis aika kaukana määritelmän ihanteesta..olen todella tyytyväinen siihen ja luulen(lue: toivon), että tuo hieman erilainen ulkomuoto pitää poissa monet ongelmista..
    Tämä sivusto sisältöineen on todella hyvä ja toivon, että se löytää tiensä monen niin ostajan kuin kasvattajankin/päättävän elimen silmien eteen..tsemppiä jatkoon, minusta tuli juuri vakilukija. :)

  5. Tuosta edellisen esittämästä linkistä poimittu, KoiraNetin tilastoaineistosta laskettu:
    ” Todennäköisyys että englanninbulldoggi kuolee

    0-5-vuotiaana on 54,5 %
    6-7-vuotiaana on 17 %
    0-7-vuotiaana on 71,5%

    8-9-vuotiaana on 20,5%
    10-13-vuotiaana on 8 %

    11-13-vuotiaana on 5 %
    12-13-vuotiaana on 3,5 %
    13-vuotiaana on 0,9 %
    14-vuotiaana on 0%”

    Surullista.

  6. Elikkä tämän mukaan kaikki bulldogit on ylijalostettuja sekä sairaita yksilöitä?
    Omistam englanbulldogin 2v ja vanhan eglanbulldogin 4.5v, eglanninbulldogilla oli toissa kesänä kasvava bakteeri kanta tassuissa/hännän alla jota koitettiin sitten lopettaa kokonaan eläin lääkärin toimesta, koira söi 3kk antibioottia, jonka seurauksena maha vaivoja, hoito lopetettiin ja koiraa kuntoutettiin toisin. eihän pakteeri kantaa voi ajaa 0% kuten myöskään ihmiseltä, buli elää nyt reipasta koiran elämä terveenä ja iloisena, jaksaa juosta lenkillä ja leikkiä muitten koirien kanssa. Elikkä bulldogillahan on pieni kanta suomessa ja sisäsiittosuus yleistä. Siis olkaa tarkkana kun hankitte KO koiraa niin sukutaulusta, itsellä molemmat koirat tuonti vanhemmista. Eli jos otat epähuomiossa sisäsiitos koiran. jonka veli on myös isä jne… elä syytä ko rotua sairaaksi ja kenenkään sitä ei pitäisi hankkia! katso peiliin. jos otat kultaisennoutajan jonka äiti onkin sisko mitä veikkaat onko sairas koira? tai saksan paimenkoira??? muistaakseni seisoi selkä suorana 10v sitten nyt alkaa perse hiilata maata? tai chiuahauhau jolla silmät ei mahdu päähän?? toki jokaisella ihmisellä on sana vapaus ja oikeus omaan mielipiteeseen, sillä kerron myös omani

    • Ei se ensimmäisen polven sisäsiittoisuus välttämättä näy heti siinä jälkeläisessä, mutta pidemmällä tähtäimellä ns. sisäsiittoisuus kyllä kaventaa geenipoolia, aiheuttaa sukukatoa ja tätä kautta perinnöllisten sairauksien todennäköisyyden kasvamiseen.

      Eli se että on tapahtunut yksittäinen sisäsiitostapaus ei ole sama asia kuin että joku rotu on kauttaaltaan / jokin sen paikallisista kannoista esim. Suomessa sisäsiittoinen. Kun tiukkaa sukusiitosta on tapahtunut sukupolvesta toiseen, on geenipooli auttamatta kaventunut ja sairaudet sen myötä lisääntyneet ja esim. immuniteetti heikentynyt.

      Sukusiitos on minunkin mielestäni ehdottoman tuomittavaa ja sitä käyttämällä ajetaan rotu väkisin siihen tilanteeseen että pitää ennenpitkää turvautua roturisteytyksiin jotta saadaan se rotu takaisin elinvoimaiseksi. En sitten tiedä että onko englanninbulldogin kohdalla tuo paikallinen sukusiitos ainakaan ainoa syy rodun heikkoon tilanteeseen, kyllä niitä mun silmiin pahan näköisiä yksilöitä löytyy (esim googlen kuvahaulla) ympäri maailman.

      Ja mitä tulee tuohon että “kyllä mun eb on ainakin terve! Ei sillä oo ollu ku sikaripunkkia, ihottumaa, ripsi sojottanu väärään suuntaan ja kesällä ei voi ulkoilla kun lämpöhalvaus uhkaa. Mutta muuten on ollu terve!” -ajattelumaailmaan, niin en osaa oikein sanoa mitään. Sanattomaksi vetää, olen niin äimistynyt siitä miten selkeästi sairasta koiraa voidaan pitää terveenä.

      Ja joo, eihän kuvaamatta voi sanoa koirien lonkista oikeasti vedenpitävästi mitään. Mutta kyllä se on mun mielestä jo kuvaustuloksista riippumatta väärin ja kyseenalaista, että tutkimattomia yksilöitä käytetään ihan täysillä jalostukseen ja samalla sinisin silmin vakuutellaan että tavoitteena on kasvattaa terveitä koiria. Eihän siitä terveydestä ole mitään takuuta jos niitä kuvauksia ei ole tehty. Ja miksi niitä kuvauksia ei tehdä? Ehkä siksi että tutkimustulokset kertoisivat osaltaan karua kieltään ja veisi pohjan noilta “eb:t on terveitä” -puheilta?

      Mielummin mä kuvauttaisin jalostusyksilöni “varmuuden vuoksi” kun käyttäisin ihan arpapelillä tutkimattomia koiria. Etenkin rodussa jolla on näin vakavia terveysongelmia, jotka uhkaavat koko rotua. Enkä puhu nyt vain lonkkakuvauksista, vaan myös muista terveystutkimuksista.

      Koira kävelee neljällä jalalla, jolloin se tarvitsee liikkumiseen sekä kyynärät että lonkat. Lisäksi on ehkä turha englanninbulldogin kohdalla edes puhua pelkistä lonkista, se kun ei todellakaan ole ko. rodun ainoa terveysongelma.

      Miksi niitä jalostukseen käytettäviä koiria ei tutkita? Eikö PEVISA nyt olis vähintä mitä voitaisi tehdä? Monet kun sanovat harrastavansa englanninbulldogeja “rakkaudesta rotuun”, mutta miksi sen rakkaan rodun eteen ei olla valmiita toimimaan? Nyt kun olisi viimeiset mahdollisuudet tehdä jotain.

      Mä olen nyt aika kärkevä, kyllä. Ja joku voisi kokea että syyllistän. Ei ole tarkoitus siis osoittaa ketään henkilökohtaisesti sormella, vaan pöyristynein mielin osallistua keskusteluun, jossa joidenkin keskustelijoiden osalta ei tunnuta näkevän metsää puilta.

  7. Nykyään minulla on tästä rodusta jalostettu rotu, mutta kun olin pieni meillä oli Englanninbulldoggi. Se tuli meille kun olin 1v vanha. En muista, että sitä olisi koskaan viety lääkäriin minkään syyn takia. Tosin olin pieni, että tämä muistikuva voi myös olla väärä. Koira jäi isälleni kun vanhempani erosivat ja Santtu etsi sitten uuden kodin itsellensä. Koira on nähty elossa minun ollessani 15v, eli koira oli 14v. Eli ainakin 14v eli meidän enkkubulli. Toki tästä on aikaa 26v kun meidän Santtu syntyi. Santtu on ihan kasvattajalta ja löytyykin koiranetistä nimellä XANTIPPA.
    On valitettavaa, että rotu jalostetaan ulkonäön perusteella ja unohdetaan sairaudet.

  8. Ei tarvitse mennä kuin reipas 10 vuotta taaksepäin niin rodun tilanne oli aivan toinen. Terveet, pitkäikäiset bullat on nykyisin kohtuuvähissä, mutta kyllä niitäkin löytyy. Aina paasataan kasvattajan vastuusta, mutta ehkä pennunostajallakin olisi jokin vastuu pentua hankkiessaan?

    Älä osta paperitonta koiraa, vaadi terveystutkimuksia, älä pidä kiirettä. Niillä pääsee jo aika pitkälle.

  9. Sami; ehkä oleellisempaa on kysyä MIKSI englanninbulldogit ovat niin sisäsiittoisia, kuin mouhota siitä että kaikki sisäsiittoiset olisivat sairaita.
    Sisäsiitos on asia, joka _hyvin_ harvalla rodulla on sallittavaa ja aiheellista.
    Mietitäänpä vaikka snautsereita ja pinsereitä. Niiden kapean geenipoolin takia on joissain tilanteissa sallittua risteyttää rotuja keskenään jotta saadaan suurennettua geenipoolia roduille. Miksi sitten eglanninbulldogeille ei ole haettu tai edes ehdotettu samanlaista systeemiä, jos kerta niiden järkyttävä ja kuvottava sairaustilanne johtuu vain siitä? Eli sittenhän ne parantuisi oleellisesti, niinkö?
    Mikään ei kerro enempää ihmismielen itsekkyydestä ja typeryydestä kuin englanninbulldogin ja muiden samassa jamassa olevien tilanne.

  10. Ikuista mussutusta, kuinka monella kirjottajista on loppuunsa kokemusta KO rodusta? Palatakseni iho ongelmiin, niin bulldogin poimun puhdistaminen on ehkä pientä verrattuna siihen mitä sarbeilla joutuu tekemään? Toisessa keskustelussa puhuttiin myös läskeistä koirista? meillä juniori painaa reilu 30kg kylkiluut tuntuu sekä ei juuri muutakuin lihasta.. niin mikä läski rotu?
    Sairaasta rodusta puheen ollen edellinen koira spanieli, korvissa vikaa, keuhkoissa vikaa, silmissä vikaa, ikenissä vikaa ja lopuksi korvien välissäkin vikaa, joten eläinlääkäriin jouti vaihtamaan kerran viikossa matot kun siellä joutui ramppaamaan,

    Tämän nykyisen rodun kanssa saa köllötellä kotona eikä vastaan otolla.
    Tässä taidetaan unohtaa nyt kokonaan kaikki muut rodut, jos sairaita koiria pelätään ja yleistetään niin mikä koiran voi ottaa???

    Jos miettii saakose korva hiivan 8v iässä ni eihän si voi ottaa kun sairas rotu.

    Nämä netti keskustelut on jotain aivan turhaa, jokainen koiran tai lelu koiran omista kirjoittaa mielissään kun saa burnata toisen rotua ilman näkö kontaktia turvassa omalla koneella.

    Joten jos joku päättää olla hankimatta bulin tämän saitin perusteella, niin menettää yhden aivan mielettömän kokemuksen tutustua rakastavaan rotuun ja koiraan.

    Kiitos ja näkemiin.

    • Tämän bloginhan idea on nimenomaan keskittyä englanninbulldoggiin. Ei missään ole sanottukaan, että kaikki muut rodut olisivat terveitä, eikä varmasti kukaan niin luulekaan.

      Hienoa, että oma koirasi on pysynyt terveenä noinkin kunnioitettavaan ikään asti. Antaako se kuitenkaan sinulle aihetta sulkea silmäsi kaikilta näiltä esitetyiltä faktoilta? Pystytkö muka kieltämään englanninbulldoggin terveysongelmat?

      • Niinkuin tuonne alemmaksi kirjoitin, niin mitä omassa lähi piirissä on enkkuja niin eine mitään lääkärin vakio asukkeja ole, paras täytti 12v tänä vuonna.

        Joten tunnostaa näin äkkiä yleistämiseltä!

          • sami: Noiden sun tuntemien bullien tiedot varmaan sitten löytyy koiranetistä, esim. näkyy viralliset terveystiedot lonkista, kyynäristä ja silmistä, että ovat terveeksi todetut?

  11. “Monissa ongelmaisissakin roduissa on jonkin verran terveitä koiria, ja pennunostajia kehotetaankin aina tutkimaan koirien sukujen terveyttä ja ottamaan pentu rodussa ilmenevien ongelmien kohdalta tutkitusti terveistä vanhemmista. Esimerkiksi saksanpaimenkoiran ostaja voi valita pennun yhdistelmästä, jossa vanhempien selkärangat, lonkat ja kyynärnivelet on kuvattu terveiksi, ja jossa vanhempien lähisukulaisilla on enimmäkseen hyviä kuvaustuloksia. Englanninbulldogin kohdalla tämä ei ole mahdollista, koska Suomessa ei ole kahta luustoltaan terveeksi kuvattua englanninbulldoggia. Kaikki englanninbulldoggipennut ovat siis luustoltaan tutkimattomista (erittäin todennäköisesti luustosairaista) tai tunnetusti sairaista vanhemmista, joista hyvin suurella osalla on myös muita kipua aiheuttavia ja hoitoa vaativia terveysongelmia. Tällainen rotu on ehdottomasti olennaisesti sairaampi kuin useimmat muut koirarodut.” Hei sivun “pää” kirjoittaja!! meinaatko jotta KAIKKI bulit on kuvattu suomesta? ja niistä ei löydy kuin 2 tervettä? nyt menee muuten pikkusen yli.!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

  12. Hienoa, kun ylläpito pitää englannin bulldogin (ja asiasta keskustelua herättämällä monen muunkin rodun) puolia, herätellen koiraharrastajia toimimaan terveempien koirien aikaansaamiseksi, ja eläinrääkkäyksen lopettamiseksi.

  13. Sami on meillä tässä erittäin hyvä esimerkki sokeasta rodun puolustelijasta, joka ei näe/halua myöntää että koirarotunsa on kaikkea muuta kuin terve.

    Itselläni on ollut aina seropeja. Toinen eli 13-vuotiaaksi ja eläinlääkärissä käytiin vain rokotuksilla. 13-vuotiaana iski keuhkosyöpä ja päätettiin lopettaa. Nyt on 4-vuotias seropi, rokotukset hoidetaan aina. Mutta muuten ei ole tarvinnut eläinlääkärillä käydä.

    Sanonpa vain että tuntuu olevan melkoisen harvinaista enkkubulleilla että olisi 4-vuotias bulli jota ei olisi tarvinnut käyttää kuin pelkästään rokotuksissa.

    Ja minusta koira ei ole terve (viittaan bulleihin ja muihinkin rotukoiriin) jos sen ihoa tms pitää hoitaa joka päivä ja putsailla. Terve koira ei sellaista hoitoa tarvitse. Minun koirilleni on aina riittänyt vain turkin harjaus, eikä sitäkään ole tarvinnut tehdä päivittäin.

    Enkkubullit ja monet muutkin rodut ovat menneet jo liian yli. Ihminen ajattelee vain omia kauneusihanteitansa, eikä asetu koiran asemaan ajattelemalla tämän terveyttä ja sairauksista aiheutuvia tuskia. Rotuja pitäisi alkaa jalostamaan parempaan suuntaan tai sitten hylätä kokonaan rodut ja antaa koirien ristetyä ja ns kehittyä uudelleen.

    • Zhenzi:Et taida olla bulldogin omistaja eikä sinulla ole henkilökohtaisesti minkäänlaista kokemusta bulleista?
      Uskoisin näin tekstisi perusteella,kun koira ei ole terve jos sen poimua ja hännänalusta pitää putsata päivittäin!?

      Taidat sinä katsella maailmaa aika musta-valkoisin silmin.

      Kohta a) Poimu joka on alunperin ollutkin koiralla (ei jalostuksen myötä) siinä nenän päällä on ollut siinä tarkoituksessa että veri ei tuki hengityskanavia eikä silmiä kun sillä on “ränni” joka kuljettaa sen veren alaspäin härkätaistojen aikana.
      Mutta itse asiaan, yleensä poimu on sen verran kookas ettei se “hengitä” ja kerää kosteutta sinne poimun alle, tai kun eb:llä on leuka pidemmällä kuin nenä niin haistellessa sit koko turpa on kiinni siel maassa ja sinne voi kerääntyä ylimääräistä p*skaa joka pitää puhdistaa. Ja tällä puhdistuksellahan se koira pysyy terveenä!!

      Kohta b) eli hännän alus, bulleilla kun on se nysä häntä, jota kokonsa takia ei ole mahdollisuutta kovinkaan paljon nostaa tehdessään tarpeita ja vaikka toisilla bulleilla se on isompi ja mahdollisuus sitä nostaakin niin yleensä muun yleisen kropan kokonsa vuoksi eivät yletä itse pesemään takapäätänsä kuten monet muut koirat tekee, ja tämänkin puhdistus vain jotta koira kans pysyy terveenä eikä sinne jää kakkaa muhimaan!

      Käyttäisit ihminen hyvä maalaisjärkeä ja ottaisit rodusta tietoa tai oikeastaan kokemusta ko rodusta jollain tapaa ennenkuin alat haukkumaan.

      Tiedän itse että englannin bulldogeista löytyy paljon sairaita yksilöitä,mikä on valitettavaa, ja jokainen bullin ostaja voi vaikuttaa asiaan mistä sen koiranpennun ostaa.Selvittämällä kasvattajan taustat, pennun vanhempien taustat,sukujuuret yleensäkin.
      Mutta täällä on tämä mustamaalaus koko rotua kohtaan!
      Se että niitä ei enää kukaan osta keltään ei ole vastaus tuolle jalostuksen lopettamiselle!

          • Miksi bulli ei taivu, kun kerran kaikki muut koirat taipuu? (Mikä puolustus tuo on olevinaan, ettei taivu)?

            Vastaus yksinkertaisuudessaan: Sairaammaksi jalostuksen myötä.

            Itse en ollut tätä asiaa edes tiedostanut. Todella, vääntyneiden nikamien takia ei häntää voi liikuttaa ja kakat pitää pyyhkiä pyllystä? Ja ettei koira edes ylety huolehtimaan omasta hygieniastaan?

            Tämä veti itseni aika hiljaiseksi.

            Ja tätä ihannoidaan tai ei ainakaan haluta muuttaa, vaan tästä pidetään kynsin ja hampain kiinni, miksi?

            Tämän sivuston ansiosta jäi muuten muutamalta kaverilta enkkubulli, ranskanbulla tai muut söpöt lyttynaamat ottamatta. Näki oikein, miten he tajusivat asian vakavuuden ja katselevat nyt muita rotuja.

            Kiitos.

            Itsekin tässä sulattelen tätä sairasta jalostusta. Aivan käsittämätöntä.

      • “Poimu joka on alunperin ollutkin koiralla (ei jalostuksen myötä) siinä nenän päällä on ollut siinä tarkoituksessa että veri ei tuki hengityskanavia eikä silmiä kun sillä on “ränni” joka kuljettaa sen veren alaspäin härkätaistojen aikana.”

        Et siis tunne oman rotusi historiaa lainkaan. Tuo on nimittäin keksitty höpöjuttu, jota kaikki toistelevat, koska kaikki muutkin sitä toistelevat. Jos katsot bulldoggien kuvia ajalta, jolloin härkätaisteluita on käyty, huomaat, että kyseiset koirat eivät juurikaan tätä nykymallia muistuta. Sen ajan koirilla oli terve kroppa ja kunnon poimuton kuono. Voit tarkistaa sen historiallisista lähteistä.

        Terve koira ei tarvitse ihmistä hoitamaan ja putsailemaan kuin pikkuvauvaa. Jos tarvitsee, jotain on vialla, oli se sitten tulehdus, ihottuma tai rakenteellinen epämuodostuma. Ylimääräisten ihopoimujen ja peräsuoleen painuvien häntien kaltaiset rakenteelliset epämuodostumat ovat vikoja, eivät viehättäviä pikku erikoisuuksia.

        • Seon vaan joten turhauttavaa, taistella asiasta täällä “netin” ihmeellisessä mailmassa. kaikkein helpoin nämäkin olisi kertoa kahvi kupin ääressä, jotenkin vaan se tunne jotta 99% näistä kirjottajista istuisi vain hiljaa hetken ja poistuisi jonnekkin taka vasemmalle. Joten menkää nyt itteennne.

          • Tämä taas ei liity aiheeseen mitenkään. Epäkypsä oletus. Mikäli asiaan ei löydy asiallista ja fiksusti argumentoitavaa asiaa, kannattaa mieluummin keskittyä muiden viestien lukemiseen.

            Monilta tulee aivan loistavia viestejä ja perusteluita. Olen ollut tietoinen enkkubullin(kin) pahasta tilanteesta, mutta varsinkin koiran liikkeistä lukeminen yhdistyksen sivuilta aiheutti lisää valaistumista ja samalla järkyttymistä. Ihminen, joka lähte sokeasti väittämään, ettei ongelmia olisi – tilastot syntyneet itsestään (varsinkin kun sen on täyttänyt enkkubullien omistajat….) – tai perustelee ongelmien olemattomuutta yksittäisten onnekkaiden avulla, huijaa itseään. Onko siinä se, ettei halua myöntää ihmisten itsekkyyttä ja sitä, että on menty liian pitkälle? Tämä sama päsee tietenkin muidenkin saraiden rotujen kohdalla, nyt kyseessä on kuitenkin vain enkkubulli. Kiehtovaa olisi samankaltainen sivu esimerkiksi shar peista, vaikkakin tällä koiralla esimerkiksi rakenteellisia ongelmia ei ole läheskään niin paljon, vaikka läpeensä sairaaksi kyseinen rotu tiedetään.

      • Crisu hyvä: “Kohta b) eli hännän alus, bulleilla kun on se nysä häntä, jota kokonsa takia ei ole mahdollisuutta kovinkaan paljon nostaa tehdessään tarpeita ja vaikka toisilla bulleilla se on isompi ja mahdollisuus sitä nostaakin niin yleensä muun yleisen kropan kokonsa vuoksi eivät yletä itse pesemään takapäätänsä kuten monet muut koirat tekee, ja tämänkin puhdistus vain jotta koira kans pysyy terveenä eikä sinne jää kakkaa muhimaan!”

        Ongelma hännän kanssa ei johdu siitä että häntä on pieni ja sitä siksi ei muka saisi nostettua ylös… Ongelma johtuu siitä, että hännän nikamat on epämuodostuneet, eli häntä on yhtä epämääräistä häntämutkaa. Nikamien liike on silloin rajoittunut tai estynyt kokonaan. Siksi häntä ei liiku ja jos siinä on jyrkkiä kulmia väärään suuntaan, se voi kasvaa sisäänpäin. Niillä bulleilla, joilla on pidempi ja suorempi häntä, on ehkä vähän vähemmän epämuodostuneet nikamat ja siksi niillä häntä liikkuu paremmin. Häntä on muuten selkärangan suora jatke, joten korkkiruuvihännän vaaliminen jalostuksessa on johtanut epämuodostumiin myös muualla rangassa, sekä enkkubullilla, mopsilla, ranskanbullalla ja bostonilla. Tiukka häntähän on rotumääritelmässä hylkäävä virhe, mutta se rodun toivottu hännän malli (johon häntämutkat kuuluu) altistaa näille äärimmäisemmille tapauksille.

        Monilla muilla luonnostaan töpöhäntäisillä roduilla töpöhäntä liikkuu joka suuntaan eikä niillä esiinny mitään sisäänkasvaneita häntiä, koska niillä töpöhäntä on syntynyt pelkästään hännän “katkaisevan” mutaation seurauksena (joka sekään ei ole ongelmaton), ja vaikka niilläkin häntämutkia (epämuod.nikama) esiintyy, niillä ei töpön nikamat ole niin pahassa solmussa kuin bulldogilla.

  14. Erikoinen homma että ranskanbulldoggiyhdistyksen jalostuksen tavoiteohjelmassa puhutaan erittäin voimakkaasti myös terveysongelmista, syistä, seurauksista ja suunnitelmasta miten asiat korjataan. On puhuttu jo vuosia. Enkkuserkku voisi ottaa patonkiserkustaan mallia.

  15. “yleensä muun yleisen kropan kokonsa vuoksi eivät yletä itse pesemään takapäätänsä kuten monet muut koirat tekee, ja tämänkin puhdistus vain jotta koira kans pysyy terveenä eikä sinne jää kakkaa muhimaan!”

    Tämä kertookin jo paljon siitä että rotu on kaikkea muuta kuin terve! Kyllä koiran pitäisi pystyä itse pesemään takapäänsä. Ne rodut jotka eivät pysty, on jalostettu pilalle ja ovat sairaita. Ajatteleppa maalaisjärjellä sinäkin ihminen hyvä mikä on tervettä ja mikä ei. Eipä ole minun tarvinnut omien koirieni pyllyjä putsata kun ihan itse sen hoitavat kuten kuuluukin, terveen koira, jota ei ole jalostettu yli.

    • Se ei ole sairaus että ei yletä taivuttamaan itseään! herran jumala sentään! Se on ruumiin rakenteesta kiinni, ei sairaudesta! Ja kyllä ruumiinrakenne johtuu jalostuksesta,mutta se ei ole sairaus.

      No ne teidän sekarotuiset piskit ehkä on terveempiä yleisesti ottaen kun ei oo kahta samanlaista :D eikä muutenkaan tiedetä alkuperää mistä tai kestä ne on tullu, mutta kyllä sitä niiltäkin löytyy sairauksia ja varsinkin pahin niistä, luonnevika!

      • En sanunut että taipumattomuus on sinäänsä sairaus. Mutta on SAIRASTA jalostaa sellaista rotua joka siihen ei normaalisti kykene. Aivan vastuutonta. Tuollaista ruumiinrakennetta EI tulisi jalostaa.

        Ja mitä minun tuntemiini seropeihin tulee niin omani ja tuttujeni koiruudet olleet aina luonteeltaan mitä tasapainoisempia kavereita. Ei mitään häikkää korvien välissä. Toimeen tullaan niin lasten, muiden eläimien kuin toistenkin koirien kanssa. Ihanimmat luonteet jota koirilla olen tavannut on suurimmaksi osaksi sattunut olemaan seropeilla.

        • Täysin samaa mieltä enkkubulldoggin rungon taipumattomuudesta. Jos koira ei yltä edes pesemään omaa alapäätään, niin jossain mättää ja pahasti.

      • Chrisu, ei ole tervettä meiltä ihmisiltä jalostaa koiraa joka ei pysty pitämään itse itseään puhtaana koska rakenne ei sitä salli. Tai joka ulostaessaan ei pysty nostamaan häntää pois tieltä, vaan takapuoleen jää ulostetta. Ymmärrän sen, että jokaisen lemmikki on hänelle tärkeä ja rakas ja omaa koiraa haluaa puolustaa. Sen rakkauden ei silti pitäisi hämärtää realistista asennetta jalostusta kohtaan.

        Minä olen elänyt seropin ja jämptin kanssa. Kumpaakaan ei tarvinnut käyttää lääkärissä rokotusten lisäksi, kuin poikkeustapauksissa. Kumpikin piti huolen turkistaan ja siisteydestään. Kumpikin oli erittäin nolo, jos satunnaisesti ei saanut pidettyä itseään puhtaana. Molemmat jaksoivat lenkkeillä säässä kuin säässä (asuimme monta vuotta maassa jossa päivälämpötilat olivat +35), kunhan jämptille oli säännöllisesti vettä tarjolla.Ei hiivaa korvissa tai muita iho-oireita. Ihan oikeasti nuo eivät saisi olla rotuominaisuuksia ja koriia ei saisi pitää terveenä jos tämän tyyppisiä vaivoja on jatkuvasti. Ne eivät ole, eivätkä saisi olla arkipäivää koiranomistajille. Niiden pitäisi olla valitettavia poikkeustapauksia rodusta riippumatta.

        • Niin tiedostan kyllä että ongelma on jalostuksessa, Itse en koiria jalosta. Pyrkisin toki muuttamaan jalostuksen suuntaa toiseen jos sitä tekisin.
          Sitä en puolustele nyt enkä ole puolustellutkaan että suomessa ois tuo jalostus järkevää ollut, mutta en myöskään yleistä että jokainen jalostaja on yhtä munapää touhuissaan ja ajattelee puhtaasti ulkonäköä terveydestä piittäämatta.
          Se että koirani vaikkei yletäkään itse pesemään sitä takalistoaan, ei tee koirastani sairasta, se on paremminkin vika ja minä huolehtivana omistajana puhdistan sen hänen puolestaan ettei myöskään tule sairauksia. Iho ongelmia esiintynyt kerran, jossa ell lopulta ylireagoi ja oli viedä lääkkeinensä koiralta hengen.
          Ja mustaa kahvia; kyllä tiedän miltä ne on näyttäneet, olen käynyt läpi eb:n historiaa todella paljon ja sen lisäksi perheestämme löytyy olde joka ruumiltaan muistuttaa sitä mitä se on ollut ennen.

          Mutta ei muutakuin kiitos ja näkemiin, jätän tämän blogi sivuston unholaan.

      • Jos jalostettu ruumiinrakenne estää koiraa toteuttamasta koiraeläimen luonnolliseen käyttäytymiseen kuuluvia toimintoja kuten itse itsensä puhdistamista, ei tällainen rakenne ole terve eikä luonnollinen. Sairauden määritelmästä nillittäminen on tässä yhteydessä turhaa. Jos katsot kuvia bulldoggeista vuosikymmenien takaa, huomaat varmasti erot rakenteessa. Sitä on muutettu jalostuksella muutamassa vuosikymmenessä huomattavasti. Rakenne ei siis ole mikään taivaasta laskeutunut pyhä tuomio, vaan jalostuksella muovattava ominaisuus. Näin ollen on ihan turha vedota siihen, että se nyt vaan on mikä on – ei, vaan se on sellainen, miksi sitä jalostusvalinnoilla muokataan.

      • Mutta se on sairasta jos ruumiinrakenne on jalostettu sellaiseksi ettei koira sen takia pysty tekemään asioita jotka sille on luonnollisia.

      • “Ruumiinrakenne ei ole sairaus”.. Mutta ruumiinrakenne voi olla sairas. Monellakin rodulla on sairas ruumiinrakenne, kuten esimerkiksi isolla osalla sakemanneista. Minusta siis silloin ainakin on kyseessä sairaudesta johtuva vika, jos koira ei voi sairaan ruumiinrakenteen takia puhdistaa itseään.

  16. Käsittämättömän jyrkkiä ja epäkypsiä puolustelu kommentteja. Kun puhutaan eri koirarotujen nykytiloista, ei puhuta siitä onko jollain koiranomistajalla onni omistaa ja elää terveen rotunsa edustajan kanssa, vaikka rotu nykyisellään taistelisi jalostuksesta johtuvien sairauksien kanssa. Objektiivinen asioiden tarkastelu olisi tärkeää. Olennaista.

    Itse pelästyin tilannetta, kun oman koirani velipoika kuoli mahalaukunkiertymään. Kivulias kuolema, jonka tiedetään olevan tietyllä tavalla perinnöllistä. Vajaa vuosi tästä eteenpäin oman koirani emä sairastui äkillisesti tähän samaan sairauteen. Hätäleikkaus kuitenkin koiran pelasti ja tiettävästi kaikki on sen jälkeen ollut hyvin. Kysymys on hovawart rodusta, käyttökoirasta, jolla PEVISA jalostusohjelmassa. Vain a- ja b-lonkkaisia koiria käytetään jalostuksessa jne. Nämä kaksi lähisuvussa ollutta sairastumista ovat vakuuttaneet sen, etten omaa koiraani halua jalostukseen käyttää.

    Etenkin kovahintaisten ja haluttujen rotujen kasvattajat teettävät investoinnillaan maksimimäärän pentuja. Olen tästä kuullut ja vierestä seurannut, kun ihan keskinkertaisilla ja jopa rimaa hipoen terveiden koirien perimää laitetaan pentue tolkulla eteenpäin. Kunhan niistä saa sen 1500-2000€ kappaleelta sitten, niin on koira tienannu hintansa takaisin, olen kuullut perusteluita. Sinänsä hassua, että nämä ovat olleet nimenomaan bulldoggien omistajia. Surullista.

  17. Ei taivu ei. Ja se onkin väärin. Julmaa koiraa kohtaan että omaa sellaisen ruumiin jolla ei voi perus hygieniastakaan huolehtia.

  18. “et ole siis ollut bullin kanssa missään tekemisissä :) Se ei vain ihan sinne asti taivu ruumiin rakenteen vuoksi.”

    Vastaapa sitten kysymykseen: miksi sen ei tarvitse taipua? Minkä syyn takia koiran rakenteen on oltava sellainen, että se ei pysty koiraeläimelle luontaiseen itsestään huolehtimiseen? Äläkä sano, että bulldoggi nyt vaan on semmonen. Se ei ole aina ollut, vaan alunperin se on ollut työkoira, ja sitten siitä on jalostusvalinnoilla muokattu tällainen eläin, joka ei selviä arkielämästä terveenä ilman ihmisen hoivatoimenpiteitä. Kukaan ei varmasti hyvällä tahdollakaan pysty sanomaan, että nykybullin ruumiinrakenteessa olisi jotain työkoiralle ominaista. Terveen koiran ihoa ja ulokkeita ei ihmisen tarvitse huoltaa ja putsailla lainkaan.

    Sitten toinen retorisempi kysymys eli ei tarvitse vastata, mutta pohdi tätä: jos se koira pystyisi huolehtimaan itse itsestään eikä sitä tarvitsisi hoitaa kuin pikkuvauvaa ja pyyhkiä sen pyllyä, olisiko se bullinomistajille harmi? Jäisikö jotain olennaista pois, jos koira olisi enemmän koira ja vähemmän vauva?

  19. Hei,
    kiva, että tätä asiaa otetaan esille, koska nykyään niin monta sairasta koirarotua olemassa, joiden terveyttä ei hirveästi ajatella.

    Suosittelisin englanninbulldoggiin ihastuneita tutustumaan vanhanenglanninbulldoggiin, jonka jalostuksessa on pyritty tähtäämään alkuperäisen bulldogin rakenteeseen ja terveyteen, hienoa luonnetta unohtamatta. :)

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Vanhaenglanninbulldoggi

  20. On se järkyttävää, kun viattomien luontokappaleiden pitää kärsiä ihmisten itsekkyyden takia. En voi hyväksyä sitä missään muodossa.

    Kannatan siis rodun lakkauttamista.

    • Jep, kasvatetaan vaan niitä terveitä koiria? Jotka ovat?! Tuttavallani on ollut useita suomen pystykorvia, kaikki sairaita. Toisella useita Bernhardilaisia, kaikilla epilepsia. Olen sitä mieltä, että rotua (mitä tahansa) tulee ja pitää kehittää terveempään ja parempaan suuntaan. Mutta se, mitä englanninbulldoggi on sydämeltään, luonteeltaan ja fiksuudeltaan on aivan äärimmäisen poikkeuksellista ja sitä ei saa missään nimessä menettää.

      Ja täällä siis yli 4v koira, jolla riittää energiaa enemmän kuin tarpeeksi. 10km lenkki, 10 min unet ja sit pitää taas painaa.

  21. Mielenkiintoinen sivusto. Kriitikot, ehkä voisitte ajatella että tämä sivusto koskee ylipäänsä koirarotuja, varsinkin sellaisia jotka ovat ns. ylijalostettuja, ja kärsivät samoista ongelmista kuin englanninbulldoggi. Tässä käytetään vaan bulldoggia esimerkkinä. On hyvä tuoda näitä asioita esiin. Suomen Englanninbulldoggiyhdistyksen sivulta löytyy itse asiassa suhteellisen hyvin terveystietoa, käykääpä kurkkaamassa.

  22. Väkisinkin pistää silmään kun omistajat ja kasvattajat kehuvat miten uros on itse astunut ja narttu on itse synnyttänyt! Ohhoh, onko tämä jokin uutinen? Eikö terveellä eläimellä kuulukin olla lisääntymisviettiä? Englanninbulldogeilla on ilmeisesti yleistä ettei uros halua astua tai narttu pysty synnyttämään, eikö se ole merkki siitä että luonto pistää vastaan?

    Keinosiemennetään, leikataan pennut ulos, juotetaan pullosta korviketta, myydään ihmisille jotka pitävät leikkauksilla väkisin hengissä niin kauan kuin lompakko kestää. Sairasta touhua..

    Mielestäni on ihanaa katsella koiraa joka jaksaa juosta pyörän vieressä kymmeniä kilometrejä, pomppia metsässä myös kesällä ja pystyy hengittämään ihan omilla synnynnäisillä hengityelimillään. Mielestäni koira joka on vapaa elämään omassa kehossaan on elämisen arvoinen.

    Uskon että englanninbulldogeilla on ihana luonne ja ovat varmasti hyvin rakkaita omistajilleen, mutta ihmisten itsekkyydellä ei ole kyllä mitään rajaa.
    Ei tulisi mieleenkään hankkia englanninbulldogia.

  23. Ihana kun tää on saanut näin paljon keskustelua aikaan, tosin jotkut kommentoijat voisivat ensin tutustua rotuun ja aiheeseen hieman syvemmin ennenkuin antavat näppiksen laulaa.. :) Kuinkahan sinne rotuyhdistykseen saisi Pevisa-homman pyörimään, pitäiskö kerätä mahdoton määrä kasvattajia/omistajia jotka puoltaisivat asiaa vai miten?

  24. jos te kriitikot ette bulldoggia omista ettekä ole koskaan omistaneet ja sanotte että ette voisi rotua edes ikinä harkita niin minkätakia te sitten täälä kirjoitatte ja arvostelette kun kerran asia ei teitä koske eikä tule ikinä koskemaankaan?

    • Siksi että olemme koiraihmisiä, rakastamme koiria ja mielestämme tuollaisen rodun harrastaminen on eläinrääkkäystä ja pitäisi lailla kieltää.

  25. Melko pinnalliselta vaikuttaa osa ihmisistä olevan.
    Mukavaa sinänsä nähdä ihmisten oikeasti havahtuvan näidenkin asioiden kanssa, eikä vain sinisilmäisesti tohoteta mistään eettisyydestä tai järkevästä ajattelusta piittaamatta.
    Semmoista minä vain haluaisin sanoa vielä itsekkin, että käytännössä koirien pitäisi kaikkien olla sekarotuisia ja tämmönen sisäsiittoisuudella pelleily pitäisi sinällään loppua. Totta kai sitten ominaisuushakuisuudessa otetaan sitten rodut enemmän huomioon.
    Suosittelen myös tsekkaamaan Penn & Tellerin rotujalostuksesta käsittelevän jakson vaikka sitten ihan youtubesta. Antaa vähän kuvaa miltä rotujalostus skene näyttää isossa muailmassa.
    Eipä siinä. Pitäkäähän sivu pystyssä.

  26. Hei! Kivat selkeät sivut ja selkeää tekstiä faktatiedoilla. Tarkistin itse asiaa koiranetistä ja etsin sen ainoan A/A-lonkkaisen yksilön. Tässä: http://jalostus.kennelliitto.fi/frmKoira.aspx?RekNo=FIN48241%2F05&R=149

    Miksi tätä OIKEASTI luusto/sydän/silmä-tervettä koiraa ei ole käytetty jalostukseen – Todella harmi! Valioyksilö muihin koiranetin bulliin nähden.
    Tuon koiran suvusta saattaisi löytyä apua rotuun, mutta harmi ettei muita kuvattu.

    Omassa rodussani(belgianpaimenkoira) B-lonkka on huonoin jalostukseen käytettävä lonkka ja kyynärkuvauspakko. Kyynärät saavat olla mitä vain, mutta 0-kyynärää huonommat urokset eivät ole suosittuja. Oma koirani on A/A ja kyynäriltään 0/1 ja minulle tuo 1 oli erittäin katkera pettymys, vaikka ei eläinlääkärin mukaan tule luultavasti koskaan oireilemaankaan.

    Belgianpaimenkoirissa takapäätään puhdistamaton olisi vakavasti kehitysvammainen! Belgin jalostukseen onkin seuraavanlaisia ehtoja:
    - Iho-oireisella(korvatulehdukset, ihotulehdukset) tai allergisella ei saa jalostaa, eikä koiralla jolla on suolistotulehduksia. Ei häntämutkalla/koukkuhännällä. Ei saa missään nimessä olla epilepsiaa. Ei napatyrää.
    Selän pitää olla terve.
    - Pentueen rekisteröinnin ehto on, että sen molemmat vanhemmat on virallisesti silmätarkastettu. Silmätarkastuslausunto ei astutushetkellä saa olla 24 kk vanhempi. HC:ta, PRA:ta,
    geograafista RD:tä, totaali RD:tä tai pannus keratitista sairastavan koiran jälkeläisiä ei rekisteröidä.
    - Hyväksytty luonnetesti, eli yli +75p tai palveluskoirakokeen toisessa luokassa saavutettu koulutustunnus etc.
    Yli 8vuotiaalla nartulla saa tehdä pennut, jos eläinlääkäri toteaa hyväkuntoiseksi, mitä belgit usein ovatkin siinäkin iässä.

    10vuoden ajalta(2002-2012) englanninbulldoggien lonkkatilanne oli 1% terveitä ja 99%sairaita. Belgianpaimenkoiran lonkkatilasto(2002-2012) kertoo, että 90% on terveitä, 10% sairaita.
    2002-2012 bullan kyynärniveltilasto kertoo että 49% on terveitä. 51% sairaita.
    Belgianpaimekoirassa 86% on terveitä ja 14% sairaita, eikä yhtäkään 3-kyynärää.
    _Kummatkin alunperin KÄYTTÖKOIRIA, joilta on vaadittu hyvin extriimiä työkuntoa!!

    Halusin tuoda oman rotuni tilanteen vertaukseksi esille. Ihmettelenkin siis bullien tilannetta suuresti. Jopa kevyet terveysmääräykset tekisivät hyvää rodulle. Ja tuontikoirat ovat aina kiva juttu, laajempi geenipooli on aina hyväksi.
    Joku varmaan miettii mitä tämä aihe minun persettäni kaivaa, mutta mielestäni tämän pitäisikin painaa jokaista todellista koiraystävää! Tämä ei ole vain yksin bullan ongelma. Kukaan ei nauti kipeästä koirasta, vaikkakin jokaiseen rotuun mahtuu omat ylä- ja alamäet.

  27. Jäinpä tätä ketjua lukiessani miettimään monen kiihkomielisen kirjoittajan todellista motiivia….

    Koirasta jota itsellä ei edes ole.

    Rodun puolustajat saavat tietenkin kuulla kunniansa; hyi teitä kun olette semmoisen epäkoiran itsellenne hankkineet! Eläinrääkkäjiä olette!

    Laillahan bulldogit pitää kieltää koska tervettä bulldoggia yksinkertaisesti EI OLE OLEMASSA.

    Niin justiin.

    Vaan ehkä tämän palstan kirjoittajilla onkin salainen keskusteluyhteys kaikkiin Suomen tai peräti maailman bulldoggeihin, tiedä häntä.

    Parhaiten myös tietää se joka ei mitään tiedä. Lapsettomat ovat parhaita kasvattajia, ja bulldoggia omistamattomat tuntevat rodun parhaiten.

    Näitä koiria rakastavia koiraihmisiä….. Huh.

    Ja nyt eikun kiihkoa vastauksiinne!

    • Sitä varten on tilastot, että myös ne kenellä ei ole käytännönkokemusta, voivat saada asiasta tietoa.

      Lisäksi voidaan pohtia myös sitä, että onko vain yhden henkilön omaan, muutaman koiran otokseen jotenkin enemmän luottamista kuin tilastoihin, joita koostettaessa on kerätty tietoa suuremmasta määrästä koiria, jotta voidaan ylipäätään muodostaa keskiarvoja?

      Ihan ilman kiihkoa.

  28. Meillä on ihana 2-vuotias englanninbulldogginarttu. Vauhtia riittää, hyvin pysyy bokserin vauhdissa mukana (meillä on siis myös bokseri).Metsälenkit irrallaan ovat bullin mielestä parasta, silloin juostaan kovaa. Painoa on noin 25 kg tiukkaa lihasta. Ruokana syötän raaka lihaa ja raakoja luita, iho-ongelmia ei ole ollut.
    Pystyy heiluttamaan suoraa häntäänsä,ei kuorsaa tai rohise, haukkuu kyllä hyvin kuuluvasti:). Taipuu myös nuolemaan peräpäänsä. Itse ole tavannut taipumattomia bullterrierejä ja ranskanbulldoggeja.Ennen bullin hankkimista tutustuin huolellisesti kasvattajiin ja heidän koiriinsa,valinnassa vierähti pari vuotta. Meillä on maailman paras bulli, kiitos siitä kuuluu kasvattaja Sannalle, joka valitsi hyvän yhdistelmän. En koe olevani yksittäinen onnekas, sillä olen tavannut hyvin liikkuvia ja normaalisti hengittäviä bulleja koirapuistoissa.
    Kun koiristani aika jättää, rotuvalintani tulee olemaan bulli tai bokseri.

    • Kai ymmärrät etteivät bullien vaivat yleensäkään ilmene vielä 2-vuotiaana vaaan vasta 3v+ . Silloin eivät enää halua paljoa lenkkeillä kun lonkkamaljatttomiin lonkkiin on ehtinyt kehittyä paha nivelrikko. Myös hengitysongelmat tulevat vasta tuossa +3v.

  29. Hyvin harmillista lukea tälläinenkin totuus. Olen jo pitkään halunnut kaveriksi englanninbulldogin juurikin säyseän olemuksen ja ulkonäön takia, mutta kiitos tästä sivusta. En koskaan edes tullut ajatelleeksi, että englanninbulldogin elämä voi olla näin vaikeaa, enkä siis voi hyvällä omatunolla ottaa itselleni kyseistä koira rotua tai “tukea” rodun kasvattajia.

  30. En tiedä halutaanko tänne päinvastaista kokemusta 2 bulldogin omistajalta, jonka koirilla ei toistaiseksi ole rodulle ominaisiksi kutsuttaja ongelmia, mutta kannan korteni kekoon.

    Koska bulldoggien lonkkia kuvataan harvoin, niin niiden tilasta on hyvin vähän tietoa. Halusin steriloida toisen koiristani itsekkäistä syistä. Ensimmäisen juoksun aikana vuoto oli todella runsasta ja koska tarkoitukseni ei ole käyttää omaani jalostukseen, niin halusin poistattaa kohdun. Koiralleni tehtiin röntgen tarkistaaksemme ettei kyse ole kohtutulehduksesta tms. Yllätys oli positiivinen, sillä lonkat olivat erinomaiset.

    Huom! Bulldoggeja on kahta eri linjaa. Toinen on raskaampi ja korkkiruuvihäntäinen malli. Toinen sporttisempi, kevytrakenteinen ja sillä on n. 15 cm pitkä suora häntä. Itselläni on kumpaakin malli 1. Rakenteiden eroa kuvannee hyvin se, että toinen painaa 19 kg ja toinen 30 kg. Molemmat siis täysikasvuisia.

    Silmään pisti myös tuo oletettu elinikä. Toinen minun koiristani on jo ylittänyt tuon bulldoggien normaalin eliniän ja ystäväni bulldoggi on jo 9-v ja lenkkeilee reippaasti.

    Hyvä herätellä kasvattajia tekemään koiraystävällisiä valintoja, mutta ei saa yleistää. Myös niitä terveitä ja ongelmattomia bulldoggi kokemuksia on!

  31. Koiramme-lehdessä (muistaakseni) olikin hyvä huomio aiheesta, että kenties jotkin ihmiset ovat mieltyneet sairaisiin rotuihin, koska ne vaativat hoivaamista, ja siten saa tyydytettyä hoivaamisen tarvettaan, koira on ikään kuin ikuinen vauva.

  32. Minua ihmetyttää hieman se, että Sebyn (http://www.seby.fi/bulldoggi_historia.php) sivuilla kerrotaan näin: “Härän turvasta valuva veri ohjautui nenä- ja poskipoimujen avulla maahan, eikä häirinnyt hengitystä eikä silmiä, joiden oli edullista olla kaukana toisistaan.”, mutta kun katsoo esim. tätä http://en.wikipedia.org/wiki/File:Philip_Reinagle_-_Bulldog.jpg 1790-luvulta peräisin olevaa maalauusta englanninbulldoggista, niin tuolla maalauksen koiralla ei kyllä näytä olevan minkäänlaisia poimuja naamassaan. Rotuyhdistyksen sivuilla sanotaan myös, että “Nykyinen englanninbulldoggi on puhdas seurakoira.”, olisi kiva tietää, mitä hyötyä seurakoiralle on naamapoimuista? Niiden putsaaminen on kivaa yhteistä puuhaa koiralle ja omistajalle?

  33. Hienoa että joku puhuu bullien ongelmista MUTTA itse en usko noiden terveys tutkimusten tulosten olevan aivan toden mukaisia. Itselläni on bulli suomalaiselta kasvattajalta. Syy miksi en usko tilastojen pitävän täysin paikkaansa on että tämän kasvattajan koirilla ei yhdelläkään ole vaivana hiiva , kirsikka silmä , koirat eivät juurikaan korise ja röhise kuin äärimmäisen kuumassa tai kovassa rasituksess , koirat ovat kaikki todella kovia liikkumaan (omani kanssa 10km lenkkejä heittelen lähes päivittäin) ulkona ollessa +20- -25 astetta, kuonot on tarkoituksella pyritty saamaan hieman pidemmiksi ja sen kyllä huomaa että onnistuttu on, hännän alustaa ja ruttuja ei putsailla neuroottisesti päivittäin (omani takapuolen olen pyyhkinyt kerran ripulin jälkeen ja ruttuja saatan kurkata kerran viikossa) , sikaripunkki on ollut tasan yhdellä pennulla ja tähänkin syynä se että kasvattajaa ei kuunneltu ja käytettiin väärää rokotetta , allergioita ei ole löytynyt yhdeltäkään koiralta jne. Lonkkien ja kyynärien osalta en voi vielä sanoa mitään koska kuvaukset ovat vasta tulossa mutta halusin kumminkin kertoa että näitä “harvinaisia yksitäis tapauksiakin” on olemassa joissa bullin kanssa eläminen ei ole pelkkää terveyden kyttäämistä ja sairauksien hoitamista !

    • “koirat eivät juurikaan korise ja röhise kuin äärimmäisen kuumassa tai kovassa rasituksessa”

      Minkään koiran ei kuuluisi korista tai röhistä edes äärimmäisessä/kovassa rasituksessa. Kyllä mä kehottaisin samoin oireilevaa ihmistäkin menemään lääkäriin tutkituttamaan mikä on vialla.

      Monella “sairaan” rodun yksilön omistajalla pääsee helposti puolustuksena “Sehän on vaan rodulle tyypillistä”, jos saksanpaimenkoira kulkee selkä kaarella kipeiden lonkkien takia tai lyttykuonoinen rohisee. Se ehkä saattaa olla rodulle tyypillistä, mutta se ei tee asiasta yhtään sen hyväksyttävämpää.

      Koiran omistajien tulee tehdä valinta tukeeko tietyntyyppistä jalostusta vai ei. Ei kasvattajat kasvata sellaisia koiria mitä kukaan ei halua.

  34. Väitätkö siis että kaikki ne koirat/rodut ovat sairaita jotka pitävät pientäkin ääntä 2h lenkin jälkeen +25 asteen helteellä ? Tai pitkien veto tms treenien jälkeen joissa koira ihan kaikkien voimiensa edestä joutuu tekemään töitä ? Väitätkö itse että jos laitettaisiin rapa kuntoinen ihminen tai normaali kuntoinen juoksemaan 2h +25 asteen helteessä hänkään ei huohottaisi yhtään normaalia kovempaa? Jos tällä mittapuulla koirat olisivat sairaita niin varmaan 90% kaikista maailman koirista sitä olisi. Niin ja nyt voin puhua jo oman koirani hengitys teistä. Voin kertoa että eläinlääkärikin oli ihmeissään. Omalla bulldogillani on hyvin hyvin suuret hengitys tiet ja kanavat kun röntgenissä ne tuli kuvattua. Eläinlääkäri sanoi kyllä harvoin näkevänsä noin loistavia hengitys teitä lyttykuonoisilla roduilla. Enkä ole väittänytkään etteikö niiden kanssa ongelmia kovasti olisikin tällä rodulla MUTTA toisin kuin väität hyviä hengittäjiäkin löytyy ! Ei siihen tarvita kuin pientä vaivaa kasvattajilta valita jalostukseen hyvin hengittäviä pitkäkuonoisempia koiria mutta ikävä kyllä harva tätä tekee koska näyttelyissä tällaiset koirat eivät pärjää. En todellakaan kiellä etteikö rotu olisi suurissa ongelmissa mutta halusin korjata sen yleistyksen että yksikään tämän rotuinen koira ei kykenisi normaaliin elämään.

    • Rohinaa ei kyllä pidä kuulua terveestä koirasta. Omat ei kyllä +25ºc helteessä juoksisi kahta tuntia ilman että välillä pysähtyisi huilimaan/jäähdyttelemään, mutta läähätystä kummempaa ääntä niistä ei _koskaan_ kuulu. Terve koira ei rohise.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *

You may use these HTML tags and attributes: <a href="" title=""> <abbr title=""> <acronym title=""> <b> <blockquote cite=""> <cite> <code> <del datetime=""> <em> <i> <q cite=""> <strike> <strong>